Kokemuksia päätöksenteosta

Miten voit vaikuttaa asuntolan asioihin? Voitko sinä päättää rahojesi käyttämisestä? Tältä sivulta voit lukea asumisesta ja rahankäytöstä.

Asukaskokouksessa päätetään yhteisistä asioista

Kaksi naista pihamaalla.

Salminen (vasemmalla) on asunut asuntolassa sen perustamisesta alkaen. Koskinen on asunut asuntolassa vasta muutaman vuoden. Heidän lisäkseen asuntolassa asuu 14 asukasta. Linnakoti toimii myös tilapäishoitopaikkana, eli osa ihmisistä asuu siellä vain lyhyen aikaa.

Seija Salminen ja Irmeli Koskinen asuvat Jämsänkoskella Linnakodissa. Linnakodissa asutaan ryhmässä. Naiset ovat sitä mieltä, että ryhmäasumisessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Itse voi päättää, miten paljon osallistuu ryhmän yhteisiin kokouksiin ja retkiin, mutta riidoilta ei voi kokonaan välttyä. Asuintovereita ei voi itse valita.

Ryhmässä syntyy melua ja toraa

Kun asutaan melko suuressa ryhmässä, syntyy melua ja toraa. Toisinaan asukkaat kiistelevät toistensa ja toisinaan henkilökunnan kanssa. Näin käy väistämättä.

– Minulla on tapana mennä omaan huoneeseeni, jos melu kasvaa kovaksi. Silloin voin laittaa oven kiinni ja olla omissa oloissani, Seija Salminen kertoo.

Salmisen mukaan joku on joskus käynyt myös hänen puseroonsa kiinni. Silloin on pitänyt pyytää päästämään irti tai kutsua hoitaja paikalle.

Linnakodissa on tapana selvitellä riidat jälkikäteen yhdessä henkilökunnan kanssa. Yleensä riita päättyy anteeksipyyntöön.

Ohjaaja Tuula Lähtevänoja kertoo, että riitaa syntyy myös ohjaajien kanssa. Kaikilla on omat viikottaiset työtehtävänsä, ja jos niitä ei noudateta, henkilökunta joutuu puuttumaan asiaan. Se ei tunnu mukavalta.

Vaikka säännöistä pidetään tiukasti kiinni, joskus niitä joudutaan myös tarkistamaan. Ja ryhmässä on usein tiukemmat säännöt kuin esimerkiksi kotona.

– Isompi ryhmä vaatii enemmän sääntöjä kuin pieni ryhmä. Se tarkoittaa, että osa asukkaista pärjäisi vähemmälläkin kurilla, Lähtevänoja kertoo.

Asukaskokouksessa suunnitellaan viikko-ohjelma

Ryhmäasumisen hyvä puoli on se, ettei koskaan tarvitse olla yksin.

– Minä vietän melko paljon aikaa yksin omassa huoneessani. Mutta kun kaipaan seuraa, menen istumaan olohuoneeseen muiden asukkaiden kanssa, ja osallistun aina innolla yhteisiin tapahtumiin.

Linnakodissa järjestetään joka sunnuntai-ilta asukaskokous, jossa kerrotaan viikon tapahtumista. Kun asukkaat ovat kesälomalla, he saavat vuorotellen valita, mikä on päivän teema.

Kesälomien jälkeen on paluu arkeen. Silloin kotiin jäävät asukkaat saavat ehdottaa kokouksessa, mitä he haluaisivat tehdä päivällä. Linnakodissa käytetään kuvia, ja niistä kukin saa valita oman toiveensa. Toiveesta kertova kuva kiinnitetään oman kuvan alle seinälle.

Rahkapuistolaisilla on mahdollisuus mennä ja tulla

Joukko ihmisiä pihamaalla.

Rahkapuiston väkeä. Ohjaajille käydään vain ilmoittamassa, mihin ollaan menossa, kertovat rahkapuistolaiset. Kuvassa vasemmalta Pekka Ropponen, Marjut Haatainen ja Ville Leikas. Keinussa istuvat Petri Ikävalko, Petri Korhonen ja Tuija Marttila.

Rahkapuiston palvelukeskus sijaitsee Pieksämäellä. Noin 10 ihmistä on kokoontunut keskuksen olohuoneeseen juttelemaan. He keskustelevat siitä, kuka päättää heidän asioistaan.

Kukin päättää itse, mitä vapaa-aikanaan tekee.

Puheenvuoro kiertää ringissä ja melkein kaikki kertovat harrastavansa urheilua. Sauvakävely on suosittu laji. Siihen ei kulu rahaa, kun on sauvat kerran hankkinut. Tästä joukosta useimmat eivät tarvitse saattajaa tai tukihenkilöä, vaan lenkille, sählyyn tai uimaan menee kukin oman aikataulunsa mukaan. Monet tekevät lenkin yhdessä asuinkaverinsa kanssa.

Urheilun lisäksi suosittu vapaa-ajanviettotapa on musiikin kuuntelu. Siihen ei tarvita tukihenkilöä, mutta rahaa se voi syödä, jos haluaa ostaa itselleen kasetteja tai cd-levyjä. Osa väestä osallistuu myös musiikkituokioihin.

Syksyllä Seutuopisto alkaa pitää musiikkipiiriä Rahkapuiston palvelukeskuksessa. Piiriin voi osallistua niin talon omaa väkeä kuin ulkopuolisiakin.

– Kun talvi tulee ja ulkona sataa räntää, meidän väki tulee laiskemmaksi lähtemään iltaisin harrastuksiin. Siksi päätimme ehdottaa Seutuopistolle kurssin järjestämistä palvelukodissa, palvelukodin johtaja Saila Rummukainen kertoo.

Hyvin monet nauttivat myös marjastamisesta, joka on myös halpa harrastus.

– Tänä vuonna marjoja ei juurikaan saa, koska on ollut niin kuivaa. Minulla on tapana kerätä mustikoita, puolukoita ja karpaloita. Karpaloita voi poimia vielä, vaikka lumi olisi jo satanut maahan, kertoo Tuula Korhonen.

Kaikkein suosituin tapa viettää aikaa on katsella suosikkisarjoja televisiosta. Rahkapuiston ehdoton ykköshitti on Salkkarit.

Matkailu kiinnostaa

Monet kertoivat elävänsä pelkällä kansaneläkkeellä, joka ei ole suuren suuri. Siitä huolimatta rahkapuistolaiset matkustavat paljon. Varsinkin kesällä vieraillaan sukulaisissa ja osallistutaan juhliin.

Tämän vuoden kohokohta oli matka ulkomaille, Bulgariaan. Sitä varten säästettiin rahaa ja matkaa suunniteltiin pitkään. Osa laittoi joka kuukausi rahaa syrjään ja säästi sillä tavalla matkan. Osa sai sukulaisilta ja tutuilta rahaa matkakassaan.

Pienellä paikkakunnalla elokuva- ja teatteritarjonta on melko vähäistä, mutta silti teattereissa käydään säännöllisesti.

– Ohjaajat kannustavat menemään teatteriin. Itse ei tule lähdettyä, rahkapuistolaiset kertovat.

Edunvalvojat maksavat laskut

Mies ja nainen ulkona.

Jere Lyytinen on lähdössä ostamaan helmiä kaulakorun tekoa varten. Taustalla Venla Suominen.

Jere Lyytinen, 23, asuu Espoossa Jänismäen asuntolassa. Lyytinen käyttää viikoittain rahaa vain pienen summan. Yleensä raha menee makeisiin.

Nuori mies ei itse huolehdi suurista seteleistä. Hänen edunvalvojansa on oma äiti, joka maksaa laskut ja auttaa raha-asioissa. Jere nostaa rahaa pankkiautomaatista, enintään 20 euroa kerralla.

Ohjaaja Raili Asikainen kertoo, että miehen rahankäyttötaidot ovat kohentuneet pikku hiljaa. Kauppamatkojen vaihtorahat tulevat nykyään takaisin. Ennen Lyytinen käytti ne esimerkiksi cd-levyihin tai makeisiin. Jos suuria summia kuitenkin olisi, Jere Lyytinen haluaisi käyttää ne matkustamiseen.

– Jos saisi vaikka lottovoiton, pääsisi ulkomaille, nuori mies haaveilee.

Jänismäen asuntolassa on viisi asukasta. Kaikki käyvät päivätoiminnassa Riilahden tai Kuninkaantien toimintakeskuksissa. Raili Asikainen kertoo, että asukkaat saavat osuuskuntarahaa, joka maksetaan heidän tileilleen. Jokaisella on oma edunvalvoja, joka hoitaa raha-asioita. Useimmiten tämä on oma vanhempi. Esimerkiksi laskut menevät suoraan edunvalvojille.

Jänismäessä asuva 29-vuotias Kaisa Kontturi käyttää omaa rahaa vain harvoin. Isompia hankintoja katsellaan ja ostetaan yhdessä äidin kanssa. Haaveena olisi oma tietokone, jota varten Kontturi tällä hetkellä säästää.

Jänismäen vieressä on Käpälämäen asuntola. Myös Käpälämäen asukkaat ovat päivätoiminnassa, lisäksi yksi asukas opiskelee. Ohjaaja Riitta Voutila mainitsee, että jos olisi varaa toteuttaa mitä haluaa, yhteinen matka olisi mieluinen. Samoin tietokoneesta olisi hyötyä opiskelussa.

Raha polttaa taskussa

Lähikuva miehestä.

Pertti Takanen haluaisi pärjätä niin hyvin, että voisi asua omillaan.

Pertti Takanen on asunut ohjatussa asuntolassa vuoden ajan. Hän kokeili aikaisemmin yksinasumista. Rahankäyttö ei kuitenkaan ollut hallinnassa, ja siksi hän muutti asuntolaan.

21-vuotias Pertti Takanen on opiskellut kahdessakin eri koulussa. Keskittyminen oli vaikeaa ja pitkäjännitteisyyttä puuttui. Opiskelu oli vähän hankalaa. Pinna paloi, eikä kokkilinja lopulta enää kiinnostanut.

– Kohellan kun olen iloinen, räyhään kun olen vihainen. Jos on huono päivä, mikään ei mene putkeen. Ulkona tupakalla tilanne rauhoittuu.

Pertti Takanen sai lääkäriltä ADHD-diagnoosin neljä vuotta sitten.

Johtaja Tarja Isoviita kertoo, että asukkaat ovat 19–38-vuotiaita:

– Osa heistä opiskelee päivisin, toiset työskentelevät paikallisessa työkeskuksessa tai ovat mukana päivätoiminnassa.

Työntekijät ovat asukkaiden käytettävissä arkipäivisin iltaisin ja viikonloppuisin päivisin. Tavoitteena on, että asukkaat pärjäisivät itse ja osaisivat hoitaa arkiasioita. Silloin he voisivat muuttaa omiin asuntoihin.

Rahankäyttö on usein syy, miksi lievästi kehitysvammaiset nuoret miehet tarvitsevat tuettua asumista. Houkutuksia on monenlaisia. Kaikki rahat voivat mennä rahapeleillä pelaamiseen tai kaljaan. Raha ei pysy tallessa eikä säästössä, siksi ohjaajat valvovat rahan käyttöä ja säilyttävät rahoja.

Ongelmien pohjalla on tyytymättömyys. Voisi olla, että jos nuoret eläisivät onnellisessa parisuhteessa, tarvetta kaljan juontiin ja peleihin ei olisi.

Viikoittaisessa asukaspalaverissa selvitellään asioita. Ongelmatilanteet liittyvät yleensä tupakan pummaamiseen ja siihen, kuka on velkaa kenellekin.