Lisävammat

Kehitysvammaisuuden lisäksi ihmisellä voi olla muita vammoja.

Liikuntavamma

Liikuntavamma tarkoittaa sitä, että ei pysty kunnolla käyttämään käsiään tai jalkojaan. Ei pysty kunnolla liikkumaan tai tekemään käsillä töitä.

Liikuntavammoja on erilaisia. Jos syynä on aivovaurio, puhutaan CP-vammasta. Niitäkin on erilaisia. CP-vammaisella voi olla myös pakkoliikkeitä. Se tarkoittaa, että lihakset liikkuvat, vaikka ei itse halua. Pakkoliikkeet haittaavat usein myös puhetta.

Liikuntavammoja on eriasteisia. On lieviä vammoja, jotka eivät haittaa paljon. On myös niin vaikeita vammoja, että ei pysty liikkumaan lainkaan. Silloin on liikuntakyvytön.

Liikuntavammainen tarvitsee hoitoa ja tukea. Hän tarvitsee esimerkiksi lääkintävoimistelua ja puheterapiaa. Joskus tarvitaan myös leikkauksia. Niillä voidaan korjata virheellinen asento esimerkiksi nilkassa tai lonkassa. Liikuntavammaa ei voida parantaa leikkauksella, mutta leikkaus voi auttaa niin, että pystyy seisomaan tai kävelemään. Jos vamma on hyvin vaikea, leikkaus ei auta.

Liikuntavamma haittaa usein koulunkäyntiä, työntekoa ja asumista. Lisäksi on kynnyksiä, rappuja ja muita esteitä. Usein tarvitaan avustajia. Elämää voidaan helpottaa ja esteitä poistaa.

Puheen häiriöt

Puhe syntyy aivoissa. Aivoissa ymmärretään, mitä toinen puhuu. Sieltä myös oma puhe lähtee. Aivoissa on puhekeskuksia. Niiden vaurioista seuraa puhevamma eli afasia.

Puhevammoja on erilaisia. Joskus ihminen ei ymmärrä puhetta, vaikka itse muistaa sanat. Joku toinen ei muista oikeita sanoja, vaikka ymmärtää puhetta. Joskus sana tai lause tulee ulos ihan eri tavalla kuin oli tarkoitus. Joskus ei saa sanotuksi sanoja, vaikka tajuaa ja tietää, mitä pitäisi sanoa.

Jännittäminenkin saattaa lisätä puheen epäselvyyttä.

Puheen häiriöiden hoito

Puheen häiriöitä hoidetaan puheterapialla. Se voidaan aloittaa silloin, kun lapsi on aivan pieni.

Leikkiä käytetään apuna, kun lapselle annetaan puheterapiaa. Apuna käytetään myös erilaisia välineitä, kuten peiliä, nauhuria ja niin edelleen.

Aina puhetta ei tule lainkaan. Silloin voi puheen sijasta ilmaista ajatuksensa merkkien, eleiden tai viittomien avulla. On kehitetty erityisiä merkkikieliä, esimerkiksi Bliss-kieli tai pic-symbolit. Niiden avulla voi merkkejä käyttämällä kertoa asioitaan toiselle.

Epilepsia

Epilepsia johtuu häiriöstä, joka on aivoissa. Se ilmenee usein siten, että tajunta menee. Ihminen voi kaatua, suusta tulee vaahtoa ja raajat nykivät. Se on kohtaus, joka menee yleensä pian ohi. Se voi ilmetä muillakin tavoin. Ihminen esimerkiksi vain pysähtyy ja tuijottaa.

Monet ulkoiset syyt voivat aiheuttaa eli laukaista kohtauksen. Joskus riittää valvominen tai rasitus. Jos on taipumus epilepsiaan, on hyvä elää säännöllistä elämää.

Taipumus epilepsiaan todetaan aivofilmin avulla. Siitä käytetään myös tuttua nimitystä EEG (elektroenkefalografia). Aivofilmillä lääkäri toteaa aivojen sähköisen häiriön. Lääkäri näkee myös, missä kohtaa häiriö on. Hän näkee samalla, miten vaikea se on.

Epilepsian hoito

Epilepsiaa hoidetaan lääkkeillä. Lääkitys jatkuu usein vuosia, joskus läpi elämän. Lääkityksen on oltava säännöllistä. Jos on epilepsia, lääkkeet pitää ottaa säännöllisesti.

Epilepsia ei ole häpeä. Ei ole häpeä saada kohtauksia.

Mielenterveyden häiriöt ja hoito

Mieli on sama kuin psyyke. Mieli eli psyyke voi olla sairas tai terve. Puhutaan mielenterveydestä ja mielenterveyskuntoutujista.

Mielisairauksia on erilaisia. Joku voi nähdä tai kuulla olemattomia. Ne ovat harhoja. Nämä liittyvät usein sairauteen, jossa ihminen ei aina tiedä, mikä on todellista, mikä kuviteltua. Tällöin puhutaan skitsofreniasta.

Joku voi masentua hyvin helposti ja usein myös kiihtyä helposti. Jos ilmiö on hyvin vaikea, sekin on mielisairaus.

Joskus ihminen eristyy muista. Hän vetäytyy omaan maailmaansa. Se voi tapahtua jo lapsena. Tällöin puhutaan autismista.

Mieli voi myös häiriintyä ilman mielen sairautta. Voi vaikka masentua turhan helposti. Myös raivokohtauksia eli raivareita voi tulla pienistä harmeista. Syynä voi olla aivovaurio.

Myös ympäristö voi vaikuttaa. Jos liian monta ihmistä asuu yhdessä ja on ahdasta, voi hermostua ja suuttua helposti. Se on luonnollista.

Mielenterveyden hoito

Mieltä voi hoitaa. Paras tapa hoitaa sitä on keskustella. Jos joku painaa mieltä, siitä pitää kertoa jollekin. Pitää purkautua. Kuuntelija voi antaa neuvoja. Sitä varten ovat psykologit. Sitä varten ovat myös lääkärit, nimeltään psykiatrit. Jokainen meistä voi kuunnella toisen ihmisen huolia. Voi antaa ehkä neuvoja. On tärkeää olla hyvä kuuntelija.

Mieltä voi hoitaa muutenkin. On hyvä liikkua tai harrastaa jotakin, esimerkiksi musiikkia.

Jos mielen häiriö on vaikea, tarvitaan lääkkeitä. On lääkkeitä, jotka vähentävät harhoja. Voidaan antaa lääkkeitä, jotka vähentävät tuskaa. Illalla voi ottaa lääkettä, joka auttaa saamaan unen. Lääkkeet pitää ottaa säännöllisesti.

On kuitenkin hyvä, jos selviää ilman lääkkeitä. On hyvä kertoa harmeista. On hyvä liikkua ja harrastaa. Jos pinnasi palaa, on hyvä pyytää anteeksi, vaikkapa halata. Silloin hoidat itseäsi. Silloin hoidat myös lähimpiesi mielenterveyttä.

Jos sinulla on tällainen häiriö, se ei ole häpeä. Ei ole häpeä raivostua tai masentua, jos siihen on taipumus. Ei ole häpeä ottaa lääkkeitä tai saada muuta hoitoa, jos tarvitsee sitä. Yritä silti hoitaa itseäsi ja mieltäsi. Muista aina kertoa, mikä painaa mieltäsi.

Näkövamma

Näkövammoja on eriasteisia. Joku näkee, mutta näkee hämärästi. Joku erottaa vain valon. Joku ei näe yhtään mitään. Silloin on sokea.

Jos näkövamma on vaikea, tarvitaan paljon apua. Tarvitaan silmälääkäriä, joka tutkii ja määrää hoidon. Hän arvioi, tarvitaanko silmälaseja tai onko leikkauksesta apua. Tarvitaan myös paljon apuvälineitä, esimerkiksi suurennuslaitteita. Myös tuntoa voidaan käyttää apuna. Sitä varten on muun muassa pistekirjoitus. Ihminen voi oppia lukemaan sormillaan, tuntoaistinsa avulla.

Sokea tarvitsee ihmistä selittämään, mitä ympärillä tapahtuu. Sokea ei tajua, mitä ympärillä tapahtuu. Hän voi eristyä.

Jos näkee edes vähän, siitä on apua. Näkökykyä voidaan kuntouttaa. Puhutaan näön kuntoutuksesta. Voidaan tehdä myös järjestelyjä koulussa, työssä tai asumisessa. Erilaiset apuvälineet helpottavat näkövammaisten elämää. Niiden avulla voi elää, vaikka on näkövamma. Näkövamman kanssa selviää hyvin, jos autetaan.

Kuulovamma

Myös kuulovammoja on eriasteisia. Joku kuulee, mutta kuulee huonosti. Joku kuulee vain osan äänistä. Joku kuulee vain hälyäänet eli melun. Joku ei kuule mitään. Silloin on kuuro.

Kuulo vaikuttaa puhekykyyn. Ellei kuule tai ymmärrä puhetta, on vaikea oppia itse puhumaan.

Tarvitaan lääkäriä, joka tutkii kuulon. Hän arvioi myös, onko kuulolaite tai leikkaus tarpeen. Ellei niistäkään ole kunnolla apua, tarvitaan elekieltä ja viittomia. Viittomakieli on kuurojen oma kieli, heidän ensimmäinen kielensä eli äidinkielensä.

Moni oppii käyttämään apuna näköään, oppii lukemaan huulilta. Silloin näkee ja ymmärtää, mitä toinen sanoo, vaikka ei kuule mitään. Jos kuulovamma on vaikea, tarvitaan järjestelyjä koulussa, työssä ja asumisessa. Apuvälineet helpottavat myös kuulovammaisen elämää.

Kuulovammainen voi tarvita tulkkia. Hän tarvitsee ihmisiä, jotka ymmärtävät, mitä hän tarkoittaa. Hän tarvitsee ihmisiä, jotka osaavat selittää asioita, vaikka elein ja viittomin. Muutoin hänkin voi eristyä.

Teksti: Selkokirjailija Pertti Rajala