Ajankohtaista
11.02.2010
Nuoret kokevat erityisluokalla opiskelun sekä hyödylliseksi että leimaavaksi
Selvitys perustuu Erityisluokka elämänkulussa -raporttiin, johon on haastateltu 27 erityisluokalla opiskellutta vammaista, romaniväestöön kuuluvaa ja maahanmuuttajataustaista nuorta aikuista.
Nuoret pitivät kokemuksiaan erityisluokalla opiskelusta pääsääntöisesti positiivisina, mutta erityisluokkaopetuksen koettiin olevan myös leimaavaa.
Erityisluokat olivat usein toimineet erillään muista, ja vuorovaikutusta yleisopetuksessa opiskelevien kanssa oli koettu olevan vähän. Monella erityisluokalla opiskelleella vammaisella, romani- ja maahanmuuttajataustaisella oli myös kokemuksia nimittelystä ja kiusaamisesta.
Haastateltujen koulutuspolut olivat jatkuneet usein myös peruskoulun jälkeen erillisessä erityisopetuksessa. Nuorten saamaan opinto-ohjaukseen sekä omaan hakeutumiseen näytti vaikuttaneen vahvasti se, millaista erityisopetusta toisella asteella oli tarjolla. Haastateltavat ovatkin hakeneet pääasiassa ammatilliseen koulutukseen lukion sijaan, ja ammatillisessa koulutuksessa aloille, joille erityisen tuen tarjonta painottuu.
Osalla oli kokemuksia siitä, että heillä ei ollut mahdollisuuksia vaikuttaa ja tulla kuulluksi tehtäessä päätöksiä heidän koulutuspoluistaan. Tämän nähtiin heikentävän nuorten sitoutumista valintoihin.
Myös toisella asteella saatu erityisryhmäopetus koettiin toimivaksi. Haastatteluissa tulivat kuitenkin esille pohdinnat erillisyydestä ja ulkopuolisuudesta myös peruskoulun jälkeen. Selvityksen tuloksista nouseekin esiin kysymys, miten erillinen koulupolku tai erillinen erityisopetusjärjestelmä vaikuttaa nuoren yhteiskunnalliseen osallisuuteen.
Selvityksen ovat laatineet erityisopetuksen tutkijat Helsingin yliopistosta ja se on toteutettu sisäasiainministeriön, opetusministeriön ja Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen yhteistyönä osana Yhdenvertaisuus etusijalle -hanketta.
- Erityisluokka elämänkulussa (www.intermin.fi)
- Yhdenvertaisuus.fi (www.yhdenvertaisuus.fi)
