Palkkatyö

Oikeus palkkatyöhön -videossa Janne työskentelee tiskarina huoltoaseman keittiössä. Kehitysvammaliitto on toteuttanut videon yhteistyössä Radio Valon kanssa.

Katso myös muut videot: Videoita palkkatyöstä

Tuhansilla kehitysvammaisilla suomalaisilla on sekä halua että kykyä tehdä palkkatyötä tavallisella työpaikalla. Tällä hetkellä palkkatyössä on noin 300 kehitysvammaista nuorta ja aikuista. Heistä suuri osa on työllistynyt tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen avulla.

Työ on perusoikeus

YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista (2006) sanoo, että vammaisilla on yhdenvertainen oikeus työhön. Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma puolestaan linjaa, että työllistyminen on kaikkien työikäisten kansalaisten yhteiskunnallisen osallisuuden ja taloudellisen riippumattomuuden edellytys.

Työ tuo taloudellista turvaa

Minun toiveammattini -kyselyn mukaan (T. Nummelin 2008) kehitysvammaiset nuoret eivät enää halua perinteiseen työtoimintaan vaan oikeaan palkkatyöhön. Kyselyn mukaan nuorten toiveammatit ovat realistisia ja vastaavat heidän koulutustaan. Suosituimpia aloja ovat ravitsemispalvelut ja kiinteistönhuolto. Myös kuljetus- ja liikennetyö sekä puhdistuspalveluala kiinnostavat.

Kyselyn vastaajista 85 prosenttia piti palkkaa tärkeänä: ”Voi ostaa sellaisia asioita, mitä muutkin ihmiset”, kiteytti yksi vastaaja palkan merkityksen. ”Jos on rahaa, voi ostaa ruokaa ja vaatteita. Pystyy elämään itsenäisesti”, oli toisen haave.

• Minun toiveammattini -kyselyn tulokset (pdf, 221 kt) 

Kehitysvammaisten Tukiliiton tuottamassa videossa on aiheena "Vahtimestari Helsingin opetusvirastossa".

Palkka ja eläke

Kehitysvammainen työntekijä voi työskennellä koko- tai osa-aikaisesti. Hänellä voi olla työkyvyttömyyseläke, hänen eläkeensä voi olla lepäämässä tai hän voi olla täysin ilman työkyvyttömyyseläkettä.

Työkyvyttömyyseläkkeen saaja voi tehdä lisäksi ansiotyötä, jos tulot eivät ylity bruttomäärältään 713,73 €/kk. Työskentelystä pitää ilmoittaa Kelaan ja TE-toimistoon.

Uusi ansiotuloraja on samansuuruinen kuin maaliskuun alussa 2011 käyttöön otettu takuueläke eli vähimmäiseläketaso.

Ansiotuloraja on sidottu kansaneläkeindeksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että ansiotulorajaa tarkistetaan vuosittain ja se on jatkossakin samansuuruinen kuin takuueläke.

Jos työkyvyttömyyseläkkeellä oleva työntekijä ansaitsee enemmän kuin 713,73 euroa kuukaudessa, eläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jätetään lepäämään. Eläke voi olla lepäämässä yhtäjaksoisesti kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Eläkkeen voi jättää lepäämään useita kertoja. Lepäämisjaksojen välillä tulee kuitenkin olla vähintään kolme kuukautta työkyvyttömyyseläkkeellä.

Jos kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään ennen 1.1.2010 ja lepääminen jatkuu, voidaan yhdenjaksoista lepäämistä jatkaa 5 vuoteen. Tällaisissa tapauksissa eläkkeensaajan tuloraja on 588,66 euroa kuukaudessa.

Palkan lisäksi eläkkeensä lepäämään jättävä työntekijä voi saada ylintä vammaistukea, jos hän saa eläkettä saavan hoitotukea juuri ennen kuin jättää eläkkeensä lepäämään.

Palkan lisäksi eläkkeensä lepäämään jättävä työntekijä voi saada myös eläkkeensaajan asumistukea, jos hän saa tukea juuri ennen kuin jättää eläkkeensä lepäämään, ja jos asumistuen kaikki muut edellytykset yhä täyttyvät.

Eläkkeensä lepäämään jättäneellä työntekijällä on oikeus myös sairauspäivärahaan sairastuessaan.

Työnteon loputtua eläke pitää anoa takaisin kirjallisella ilmoituksella. Jos työnteko loppuu lepäämisajan aikana tai ansiotulot putoavat tulorajan alle, lepäävä työkyvyttömyyseläke palautetaan maksuun ilman uutta työkyvyn arviointia.

Jos työntekijä jatkaa työntekoa eikä pyydä lepäämään jätettyä työkyvyttömyyseläkettään maksuun kahden vuoden kuluessa lepäämään jättämisestä, lakkautetaan työkyvyttömyyseläke automaattisesti. Lakkauttamisen jälkeen eläkkeen takaisin saaminen edellyttää uutta työkyvynarviointia. 

Todistus vajaakuntoisuudesta oikeuttaa erillisvakuutukseen

Moni työnantaja on arastellut vajaatyökykyisen palkkaamista suurempien työeläkekustannusten pelossa. Suurtyönantajilla on kuitenkin mahdollisuus ottaa vajaakuntoisena palkatulle erillinen vakuutus. Erillisvakuutuksessa olevaa ei oteta mukaan, kun lasketaan yrityksestä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrää.

Erillisvakuutuksen edellytys on, että työnhakija kuuluu työvoimahallinnon ylläpitämään rekisteriin vajaakuntoisena työnhakijana.

Työnhakijan tulee itse hakeutua rekisteriin. Rekisteriin merkitty työnhakija saa todistuksen, jonka hän voi esittää työtä hakiessaan.

Työantaja selvittää asian työeläkelaitoksensa kanssa, joka tekee vajaakuntoisena palkatulle erillisvakuutuksen.

Kirjallisuus

• Pajunen, T. ym. (2010). Työllä osallisuutta? Yhteisvastuu 2008 -hankkeiden loppuraportti (pdf, 2,56 Mt).
• Kumpulainen A. (2007). Kehitysvammapalvelut vuonna 2004, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:30. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
• Ylipaavalniemi P. (2005). Erityistyöllistämisen yksiköt heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille, Vates.
• Ollikainen A. (2008). Marginaalin marginaalissa? Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt työllistymispalveluiden reunoilla. Vates.