Kuva: Jenni Kangas

Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset tekevät palkkatyötä tavallisilla työpaikoilla työhönvalmentajan tuella.

Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen avulla palkkatöitä tekee noin 300 kehitysvammaista suomalaista. Heistä suurin osa on töissä kaupanalalla, siivous- tai kiinteistönhoitoalalla, ravintola-alalla tai toimistotöissä.

Työhönvalmentajia toimii työ-, toiminta- tai työhönvalmennuskeskuksissa. Myös työ- ja elinkeinotoimistot voivat tarjota työhönvalmennusta.

Tukea työntekijälle, työnantajalle ja työyhteisölle

Työhönvalmentaja (työvalmentaja) toimii linkkinä työntekijän ja työnantajan välillä. Hän tukee työntekijää, työantajaa ja työyhteisöä kaikissa työhön liittyvissä kysymyksissä.

Työhönvalmentajan tuella työsuhde räätälöidään sellaiseksi, että työntekijän kyvyt kohtaavat työnantajan tarpeet.

Työntekijää työhönvalmentaja tukee

• työnhaussa
• työsuhdeneuvotteluissa
• työtehtävien oppimisessa
• työyhteisöön tutustumisessa
• työssä kehittymisessä

Työnantajaa työhönvalmentaja tukee

• sopivan työntekijän etsimisessä
• työsuhdeneuvotteluissa
• työtehtävien etsimisessä ja räätälöinnissä
• työntekijän perehdyttämisessä

Työhönvalmentajan tuki on tarvittaessa pysyvää. Sen määrä ja laatu räätälöidään aina työntekijän, työantajan ja työyhteisön yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Tuetun työllistymisen työhönvalmennus pähkinänkuoressa

• tavallinen työpaikka
• työsuhde
• palkka
• työhönvalmentajan tuki
• noin 300 henkilöä

 Kirjallisuus

• Sainio, A. ja Elomäki M. (2007). Työelämän pelisäännöt. Kehitysvammaliitto ry.
• Saloviita, T. ym. (1997). Tie auki työelämään. Tuetun työllistämisen käyttäjäkeskeiset työtavat. Jyväskylä: Tie auki! -projekti.
• Sariola L. (toim.) (2005). Tuettu työllistyminen – Näkökulmia tuetun työllistymisen työhönvalmennukseen. Vates.