Arkiprojektit

ENTELIS

European Network for Technology Enhanced Learning in an Inclusive Society (ENTELIS) -projekti pyrkii vahvistamaan tietotekniikan ja avustavan teknologian opetusta eri puolilla Eurooppaa ja vaikuttamaan siihen, että vammaiset ihmiset ovat mukana digiyhteiskunnan kehityksessä. Hankkeessa kerätään, kuvataan ja arvioidaan hyviä käytäntöjä, joiden avulla kehitetään vammaisten ihmisten tietoteknisiä taitoja.

Lisäksi pyritään tunnistamaan kehityksen esteitä ja kaventamaan digitaalista kuilua. Hankkeen tuloksena syntyy verkosto, jossa toimijat voivat jakaa tietoa ja ohjata olemassa olevia resursseja käytäntöjen kehittämiseen.

Hanketta rahoittaa vuosina 2014 – 2016 EU:n Leonardo da Vinci -ohjelma.

Mukana on kymmenen yhteistyökumppania kymmenestä maasta. Kehitysvammaliitto toimii hankkeessa yhteistyökumppanina, ja varsinaisena partnerina Suomesta on Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Lisätietoa: ENTELIS (www.kehitysvammaliitto.fi)

Henkilökohtainen avustajatoiminta

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

Kohderyhmä

Henkilökohtainen avustajatoiminta on tarkoitettu kehitysvammaisille aikuisille, jotka asuvat omassa kodissaan ja tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen ja elämiseen. Toiminta perustuu muuten vammaispalvelulakiin, mutta työnantajatehtävistä vastaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö.

Tavoite

Avustajatoimintaa on järjestetty useilla paikkakunnilla, joissa toimintamalli on ollut erilainen riippuen avustettavien avuntarpeista.

Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä henkilökohtainen avustajatoiminta on kehittämistyötä ja asiantuntijatoimintaa, jolla on tavoitteena

  • luoda sellainen henkilökohtaisen avustajatoiminnan malli, jonka avulla päämies eli avustettava kehitysvammainen aikuinen voi asua, elää ja toimia mahdollisimman tasavertaisena yhteiskunnassamme
  • tuoda esille kehitysvammaisen ihmisen oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan
  • tuoda avustajatoiminnan kehittämiseen asiantuntemusta kehitysvammaisten ihmisten erityistarpeista, jotka liittyvät ymmärtämisen avustamiseen.

Henkilökohtaisen avustajatoiminnan kehittämistyöryhmässä ovat edustettuina Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Me Itse ry, Asumispalvelusäätiö ASPA, FDUV ja Invalidiliitto ry. Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämisen vuoksi henkilökohtaisen avustajatoiminnan kehittäminen on ajankohtaista sekä valtakunnallisesti että eri vammaisryhmissä.

Henkilökohtaisen avustajatoiminnan sisältö

Kehitysvammaisen ihmisen avustamisessa on usein kyse ymmärtämisen avustamisesta. Kehitysvammaiselle aikuiselle avustaja mahdollistaa oman näköisen elämän. Esimerkki henkilökohtaisen avustajatoiminnan mallista:

  • Avustaminen toteutetaan päämiehen avun ja tuen tarpeiden mukaan.
  • Avustussuunnitelma tehdään yhdessä päämiehen kanssa.
  • Läheisten kanssa tehdään yhteistyötä.
  • Kunnan kanssa suunnitellaan ja tehdään sopimus alueen avustajatoiminnan mallista.
  • Kunta vastaa avustamisen kuluista, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö toimintamallin valtakunnallisesta kehittämisestä.
  • Alueelle valitaan vastuuavustaja ja hänen lisäkseen henkilökohtaisia avustajia, jotka yhdessä toteuttavat avustajatoimintaa.
  • Toiminnasta kerätään palautetta päämieheltä, hänen läheisiltään ja kunnan edustajilta.
  • Toimintaa seuraa alueellinen ohjausryhmä.

Henkilökohtaista avustajatoimintaa toteutetaan vuonna 2007 uudella Person Centred Planning -menetelmällä. Henkilökeskeisen suunnittelun aikana selvitetään päämiesten toiveet, omat mielipiteet ja avuntarpeet sekä koulutetaan ja perehdytetään päämiehiä ja avustajia. Henkilökeskeisen suunnittelun ajanjaksoon varataan 24 kuukautta aikaa päämiesten määrästä riippuen. Henkilökeskeinen suunnittelu tehdään Raha-automaattiyhdistyksen tuella, minkä jälkeen yhteistyökumppani maksaa toiminnan toteuttamisen. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö huolehtii edelleen alueen kehittämistyöstä, vertaistoiminnasta sekä päämiesten ja avustajien kouluttamisesta.

Yhteistyö kuntien kanssa

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on kiinnostunut kehittämään ja toteuttamaan henkilökohtaista avustajatoimintaa yhteistyössä uusien paikkakuntien kanssa. Avustajatoiminnasta vastaavat Kehitysvammaisten Palvelusäätiön suunnittelija sekä alueella toimiva lähiesimies ja vastuuavustaja. Henkilökohtaisesta avustajatoiminnasta kiinnostuneet kunnat, palveluntuottajat ja muut toimijat voivat ottaa yhteyttä suunnittelijaan.

Rahoitus

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on toteuttanut henkilökohtaista avustajatoimintaa Raha-automaattiyhdistyksen tuella vuodesta 1998 lähtien.

Lisätietoa: Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (www.kvps.fi)

Kaveri

Kehitysvammaisten Tukiliitto Kaveri-projekti oli Kehitysvammaisten Tukiliitossa vuosina 2007-2010 toiminut projekti. Sen tavoitteena oli tehdä kehitysvammaisuudesta arkipäiväinen asia myös niille, joille se ei ole entuudestaan tuttua. Projektin tarkoituksena oli vaikuttaa, synnyttää tuoreita ajatuksia ja luoda tilaisuuksia uudentyyppisille kokemuksille.

Best Buddies

Kaveri-projektin työtä on jatkanut vuonna 2011 startannut Best Buddies -projekti.

Lisätietoa: Kehitysvammaisten Tukiliitto (www.kvtl.fi)

Kipinöitä!

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

Kipinöitä!-hankkeen lähtökohtana on tuoda vammaisille henkilöille aitoja mahdollisuuksia osallistua yhteisöllisiin toimintoihin sekä edistää näin heidän ja muun lähiyhteisön yhteistoimintaa ja luonnollisten suhteiden syntymistä. Päätavoitteena on tukea kehitysvammaisia ihmisiä toimimaan aktiivisina kansalaisina osana lähiyhteisöään, käyttämään sen palveluita ja antamaan oman panoksensa yhteisönsä eteen.

Projektin osatavoitteita:

  • Tehdä näkyväksi kehitysvammaisten ihmisten omia voimavaroja, vahvuuksia ja osaamista.
  • Rakentaa ja vahvistaa lähiyhteisöjen ja kehitysvammaisten ihmisten sosiaalista pääomaa ja muita yhteisöllisyyden edellytyksiä.
  • Vahvistaa kehitysvammaisten henkilöiden sosiaalisia valmiuksia ja tukea heitä luomaan ja ylläpitämään merkityksellisiä ihmissuhteita. Kannustaa ja valmentaa kehitysvammaisia henkilöitä toimimaan rohkeasti aktiivisena osana lähiyhteisöään.
  • Kehittää innovatiivisia tapoja, joilla mahdollistetaan kehitysvammaisten henkilöiden kykyä aktiiviseen toimijuuteen omassa lähiyhteisössään osana jokapäiväisiä tilanteita ja kohtaamisia.
  • Tehdä lähiyhteisön ns. epävirallisen tuen muotoja ja merkitystä näkyväksi ja kehittää sen muotoja esimerkiksi vertaistuotannon malleja hyödyntäen.

Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys vuosina 2012-2016. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat lähiyhteisöissä asuvat kehitysvammaiset henkilöt lähiverkostoineen.

Lisätietoa: Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (www.kvps.fi)

Lastu

Vammaisten lasten perheiden tukimallit -projekti (2016 - 2018)

Perustiedot

  • Hallinnoija: Savon Vammaisasuntosäätiö, Savas
  • Rahoitus: Raha-automaattiyhdistys (RAY) 100 %
  • Toiminta-alue ja toimipaikka: Kuopio, Kuopion Perheentalo

Tavoitteet

  • Saavutettavuuden ja vammaisten lasten perheiden osallisuuden toteutuminen Kuopion Perheentalon toiminnassa.
  • Vammaisten lasten oikeuksia korostavan ajattelun vahvistuminen Perheentalon toiminnan avulla.
  • Vammaisten lasten vanhempien vanhemmuuden vahvistuminen Perheentalon toteuttaman tukitoiminnan avulla.
  • Julkisen sektorin, seurakunnan ja järjestötoimijoiden kumppanuuden vahvistuminen vammaisten lasten perheiden tukemisessa.

Toiminta

  • Vertaiskohtaaminen; avoimen ja ohjatun vertaistoiminnan järjestäminen.
  • Koulutus ja asennetyö; Kohderyhmien, ammattilaisten ja opiskelijoiden kouluttaminen vammaisen lapsen kohtaamisesta, osallisuudesta ja sitä tukevista keinoista.
  • Tiedottaminen; Perheentalon saavutettavasta (selkokielisyys, kuva- ja viittomakommunikaatio) viestinnästä huolehtiminen.
  • Tilaisuudet, tapahtumat ja seminaarit; järjestää yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä erilaisia tapahtumia kohderyhmien edustajille.

Yhteistyökumppanit

Lastu-projektin kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Kuopion Perheentalon muiden projektien kanssa:

  • Laine - Lapsiperheiden arjen tukeminen Kuopion seudulla -projekti (hallinnoija Pelastakaa Lapset ry)
  • Valpas - Vammaisten maahanmuuttajalasten osallisuuden mahdollisuuksien vahvistaminen perhekeskusten toiminnassa -projekti (hallinnoija Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas)

Muut yhteistyökumppanit:

  • Iisalmen Perheentalo -yhteistyö (Iisalmen Pelastakaa Lapset ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Iisalmen yhdistys ry ja Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry)
  • Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL:n Järvi-Suomen piiri
  • Setlementti Puijola ry
  • Kuopion Ensikotiyhdistys ry
  • Kuopion kaupunki (hyvinvointiryhmä, lapsiperhepalvelut, vammaispalvelut, maahanmuuttajapalvelut)
  • Kuopion evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä
  • Invalidiliitto ry. / Invalidiliiton Itä-Suomen järjestötyö
  • Tukipilari kansalaistoiminnan keskus / Kuopion invalidit ry.
  • Kuopion Hoiva ry, Kehitysvammaisten Tukiyhdistys
  • Kehitysvammaisten Tukiliitto
  • Leijonaemot ry
  • Eijsveikeet ry / Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys
  • Savon YTRY-työryhmä / Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva ryhmä
  • TATU ry, tapaturmaisesti loukkaantuneiden tai vammautuneiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukiyhdistys
  • SOS Lapsikylä
  • Vaalijalan kuntayhtymä
  • Savonia-ammattikorkeakoulu

Lisätietoa: 

Lukutuki

Kehitysvammaliitto ja FDUV

Selkokeskuksen Lukutuki–Läsombud-hankkeen (2013 - 2015) tavoitteena on edistää lukemisen saavutettavuutta henkilöille, jotka eivät kykene itsenäiseen lukemiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä FDUV:n LL-Centerin kanssa. Hankkeen aikana levitetään lukutuki-mallia suomenkielisiin vanhus- ja vammaishuollon yksiköihin Pohjanmaan ja Satakunnan alueella.

Lukutuki tarkoittaa vanhus- tai vammaishuollon työntekijää, jonka yhtenä työtehtävänä on auttaa asiakkaita lukemisessa. Lukutuki mahdollistaa kirjojen, lehtien ja tiedon saavutettavuuden henkilöille, jotka eivät kykene lukemaan itsenäisesti tai joilla on vaikeuksia lukemisessa. Lukutukea saattaa tarvita esimerkiksi kehitysvammainen tai muistisairas henkilö sekä henkilö, joka ei korkean ikänsä vuoksi enää jaksa lukea itsenäisesti. Lukutuki voi olla myös vapaaehtoistyötä tekevä henkilö. Tällöin lukutuesta käytetään nimitystä vapaaehtoinen ääneenlukija.

Lukutuki-idean alkuperä on Ruotsissa, missä lukutukia on koulutettu hoiva-alalle runsaan 20 vuoden ajan. Nykyinen Lukutuki-hanke pohjautuu LL-Centerin vuosina 2010-2012 toteuttamaan Läsombud i Svenskfinland -projektiin, jonka aikana koulutettiin yhteensä 40 vanhus- ja vammaishuollon ruotsinkielisissä yksiköissä työskentelevää lukutukea Pohjanmaan ja Etelä-Suomen alueella.

Hankkeen rahoittajana toimii RAY.

Lisätietoa: Lukutuki (www.kehitysvammaliitto.fi)

MAHTI

Kehitysvammaisten Tukiliitto

MAHTI – Mahdollisuuksien tie (2012–2015) on projekti lievästi kehitysvammaisille aikuisille.

MAHTI on uudenlainen, vähän tukea tarvitsevien aikuisten projekti, jonka tarkoituksena on elämänhallintaan liittyvien sopeutumisvalmennuskurssien avulla tukea ihmisen omia kykyjä, taitoja ja mahdollisuuksia.

Projektin kurssit perustuvat terveyslähtöiseen ajattelutapaan. Pääpaino on mielenterveyttä tukevien osa-alueiden vahvistamisessa. Vertaistuen mahdollistaminen on yksi toiminnan tavoitteista.

Sopeutumisvalmennus on suunnattu niille aikuisille kehitysvammaisille ihmisille, jotka eivät ole oikeutettuja osallistumaan Kelan järjestämille kursseille. Lähi-ihminen ei tule mukaan itse kurssille, mutta hänen tehtävänsä on sitoutua kurssin tavoitteisiin arjessa. Kursseille haetaan pareittain.

Ydinsanoja ovat voimavarakeskeisyys, toiminnallisuus, saavutettavuus ja osallisuus.

Kurssikokonaisuus koostuu kolmesta osasta: aloituskurssista, kotikäynnistä ja jatkokurssista.

MAHTI on valtakunnallinen projekti, ja kursseille voi hakea mistä päin Suomea tahansa. Kursseja järjestetään Joensuussa, Oulussa ja Varsinais-Suomessa.

Kurssit ovat osallistujille maksuttomia.

MAHTI-projektia rahoittaa RAY.

Lisätietoa: 

Selkoilmaisu arjen tukena

Kehitysvammaliitto

Kehitysvammaliiton Papunet-verkkopalveluyksikön Selkoilmaisu arjen tukena -hankkeessa (2013–2015) selvitetään ja tuotetaan ohjeistus siitä, miten uutta teknologiaa voidaan käyttää selkotiedotuksessa.

Hankkeessa myös kehitetään ja tuotetaan terveyteen, turvallisuuteen ja rahankäyttöön liittyvää selkoaineistoa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Aineistoilla pyritään lisäämään selkokieltä tarvitsevien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omaan elämäänsä antamalla tietoa yhteiskunnasta helposti ymmärrettävällä tavalla, uutta teknologiaa hyödyntäen.

Päätavoitteena on luoda ohjeistus selkokielisten videoiden, animaatioiden, kuvasarjojen ym. uusilla tekniikoilla toteutettujen kuvallisten selkoaineistojen tekemiseen. Ohjeistus koskee ensisijaisesti verkkoympäristössä toimivia aineistoja. Kirjoitetun selkosuomen, selkopuheen ja selkokielisten verkkosivustojen osalta ei laadita uusia ohjeita. Hankkeessa etsitään yleisiä lainalaisuuksia, eli ohjeet eivät anna laite- tai ohjelmakohtaisia neuvoja.

Projektin aikana tuotetaan 6–8 terveyteen, turvallisuuteen ja rahankäyttöön liittyvää selkoaineistoa, joissa on käytetty uudenlaisia kuvallisia ilmaisutekniikoita. Aineistot toteutetaan yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Hankkeessa toteutetaan myös ensimmäinen suomenkielinen selko-e-kirja. Ensimmäiset aineistot liittyvät ruoanlaittoon (yhteistyössä Elintarviketurvallisuusviraston Eviran kanssa) ja rahankäyttöön (yhteistyössä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa).

Valmiit aineistot julkaistaan Papunetin selkosivuilla ja mahdollisesti yhteistyötahojen verkkosivuilla. Osasta materiaaleista tuotetaan myös painettu esite.

Aineistojen ymmärrettävyyttä ja käytettävyyttä testataan afaattisten henkilöiden, ammatillisten erityisopiskelijoiden ja maahanmuuttajien kanssa. Selkoaineistojen tuottamiseen tehty ohjeistus testataan ja arvioidaan selkoaineistojen toteuttajien toimesta. Ohjeistus julkaistaan Papunetin ja Selkokeskuksen verkkosivuilla vuoden 2015 lopulla.

Kehitysvammaliiton Papunet-verkkopalveluyksikköön sijoitettu Selkoilmaisu arjen tukena -hanke toteutetaan yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat mm. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos, Suun terveydenhoidon ammattiliitto, Aivoliitto, Bovallius-ammattiopisto, Suomen Akateemisten Naisten Liiton Luetaan yhdessä -verkosto ja Kehitysvammaisten Tukiliitto.

Kolmivuotista hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Spedutec

Spedutec – Promoting Learning and Development in Multisensory Environments with Assistive Technology Solutions (2014 – 2016) on Pohjoismaisen ministerineuvoston Nordplus Horisontal -ohjelman rahoittama hanke.

Tavoitteena on lisätä osallistujien tietoja ja taitoja jakamalla kokemuksia avustavan teknologian teoreettisista, pedagogisista ja käytännön ratkaisuista tiedonvälityksen ja opetuksen tukena multisensorisissa ympäristöissä. Lisäksi tavoitteena on kehittää uusi toimintasektorit ylittävä Pohjoismaiden ja Baltian välinen verkosto.

Hankkeessa on mukana kahdeksan partneria viidestä maasta. Suomesta mukana on Kehitysvammaliiton Saavutettavuusyksikkö yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskuksen kanssa.

Hanketta koordinoi norjalainen Stord/Haugesund University College, Faculty of Teacher and Cultural Education -yksikkö.

Lisätietoa: Spedutec (www.kehitysvammaliitto.fi)

TIDE

Kehitysvammaliitto, Kaarisilta, Lyhty ym.

TIDE (Towards Inclusive Development Education) on kehityskasvatushanke, joka kestää 2,5 vuotta (1.4.2013-30.9.2015). Projektiin osallistuu kahdeksan kumppania viidestä eri maasta (Belgia, Iso-Britannia, Italia, Suomi ja Unkari).

Tavoitteena on lisätä kehitys- ja monivammaisten ihmisten tietoisuutta globaalista maailmasta, heidän roolistaan ja valintojensa vaikutuksesta kestävään kehitykseen. Näitä asioita peilataan YK:n kahdeksan vuosituhattavoitteen valossa.

Lisäksi projektissa tuetaan nuorten aktiivista osallistumista keskusteluun oikeudenmukaisuudesta, ihmisoikeuksista ja kestävän kehityksen mukaisesta elämäntavasta. Lopuksi pyritään vaikuttamaan näiden asioiden edistymiseen sekä Suomessa että muualla Euroopassa.

TIDE-projektin tuloksina odotetaan innovatiivisia metodeja ja työkaluja, saavutettavia kehityskasvatusmateriaaleja sekä tietoisuuden kasvamista paitsi kohderyhmän myös opettajien, kouluttajien, kehitysyhteistyöammattilaisten ja vaikuttajien keskuudessa.

Suomesta projektiin osallistuvat Kehitysvammaliiton lisäksi Kaarisilta ja Lyhty ry.

Lisätietoa:

Tuetusti päätöksentekoon

Savon Vammaisasuntosäätiö

Raha-automaattiyhdistys (RAY) rahoitti projektin toiminnan.

Tavoite

Tuetusti päätöksentekoon -projektin (2011 - 2015) tavoitteena oli levittää tietoa tuetusta päätöksenteosta, erilaisista kommunikaatiomenetelmistä ja tuettua päätöksentekoa edistävistä keinoista.

Projektissa työskenneltiin kehitysvammaisten ihmisten, päämiesten, heidän läheistensä ja vammaisalan ammattilaisten kanssa.

Materiaalit

Projektissa tuotettiin materiaalia tuetun päätöksenteon-teemaan liittyen. Kaikki projektin materiaalit löytyvät Savon Vammaisasuntosäätiön Materiaalipankista (www.savas.fi). Materiaalit ovat vapaasti hyödynnettävissä projektin toiminnan päätyttyä.

  • Tuettu päätöksenteko -opas, työvälinepakki ja Tuettu päätöksenteko -kuvat. Opas sisältää tietoa tuetusta päätöksenteosta, päätöksenteon tukena käytettävistä työvälineistä sekä kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta. Oppaassa kuvataan, mistä onnistunut tuetun päätöksenteon tilanne rakentuu sekä esitellään projektin toimintaan osallistuneiden ihmisten kokemuksia ja arjen hyviä käytäntöjä.
  • Teen päätöksiä -lehtinen
  • Päämieskoulutus-materiaali
  • Koulutusmateriaali-paketti vammaisalan henkilöstölle
  • Päämiehisyys palveluiden suunnittelussa -materiaali
  • Kysely kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidoista
  • Näin tuettu päätöksenteko onnistuu -yhteenveto
  • Tukihenkilön rooli päätöksenteossa - roolin kuvaus
  • Projektin materiaalin esittely ja keskeisimmät tulokset/vaikutukset ja johtopäätökset -esitykset

Lisätietoa:

Vekkari

Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry

Vekkarin (2012–2015) päätavoitteena on ehkäistä projektin kohderyhmiin kuuluvien kehitysvammaisten ihmisten syrjäytymistä, tukea heidän itsemääräämisoikeuttaan ja vahvistaa heidän osallisuuttaan.

Projektissa koulutetaan ja tuetaan kehitysvammaisia ihmisiä toimimaan kokemusasiantuntijoina, vertaistoimijoina ja vapaaehtoistoimijoina.

Kokemusasiantuntijat vetävät vertaisryhmiä sellaisen aiheen (esim. lenkkeily, politiikka, teatteri, kirjallisuus ja naisten menot) ympärillä, josta heillä on kokemusta.

Vekkari

  • tukee uudenlaista vapaaehtoistoimintaa
  • järjestää vertaisryhmätoimintaa
  • järjestää vertaiskaveritoimintaa.

Projekti aloitti toimintansa elokuussa 2012. Vekkarilaiset, eli projektiin osallistuvat kehitysvammaiset ihmiset, suunnittelivat Vekkarille ilmeen kruunulogosta lähtien.

Osallistujat saavat tukea projektissa mukana olevilta ammattilaisilta. Tärkein tuki on kuitenkin se, jonka osallistujat antavat toinen toisilleen.

Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Lisätietoa: