Asuinpaikan muutos

Aikuisiässä tapahtuvia asuinpaikan muutoksia voi tulla eteen erilaisista syistä: aikuisen itsenäistymisen halu, huoltajien väsyminen, vammaisen henkilön tuen tarpeen muuttuminen, uusien asumisyksiköiden valmistuminen. Muuton aloitteentekijänä voi asiakkaan itsensä lisäksi olla esimerkiksi hänen omaisensa tai työntekijä.

Kaikissa tapauksissa on ennen muuttopäätöksen tekemistä varmistettava, että muutto on asiakkaan kannalta tarkoituksenmukainen ja asiakkaan mielipide on otettu huomioon päätöstä tehtäessä. Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta säädetään mm. asiakkaan itsemääräämisoikeudesta ja asiakaslähtöisyydestä.

Kehitysvammalain mukaan erityishuolto-ohjelma on pyrittävä laatimaan yhdessä asiakkaan ja/tai hänen läheistensä kanssa. Muuttoa valmisteltaessa tulee huomioida myös asukkaan ikä, ettei nuorta ihmistä sijoiteta vanhusten joukkoon ja päinvastoin.

Asiakkaalle kannattaa nimetä palveluohjaaja heti, kun ehdotus muutosta on tehty. Palveluohjaaja voi olla kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä tai ohjaaja mahdollisesta uudesta asuinpaikasta. Palveluohjaaja on asiakkaan mukana muuttoprosessin ajan ja seuraa muuton jälkeen, että tehdyt suunnitelmat toteutuvat.

Monessa tapauksessa asuinyksikön lisäksi muuttuu myös asuinpaikkakunta, asiakkaan kotikunnan mahdollinen muuttuminen on tarkistettava jokaisen kohdalla yksilöllisesti. Muuttopäätöksen jälkeen kehitysvammaiselle henkilölle laaditaan palvelusuunnitelma, ellei sitä ole jo aiemmin tehty. Suunnitelman pohjana voidaan käyttää asiakkaan tulevaisuudensuunnitelmaa, jonka asiakas voi laatia etukäteen jonkun läheisen ihmisen tai palveluohjaajan kanssa. Suunnitelmassa käydään läpi asiakkaan toiveet ja ajatukset.

Muutto on ihmisen elämässä niin tärkeä asia, että se kannattaa suunnitella huolella. Tarkistettavat asiat vaihtelevat jonkin verran riippuen siitä, muuttaako ihminen itsenäisesti asumaan, asuntolaan vai elämänkumppanin kanssa yhteiseen asuntoon. Seuraavassa on kerrottu asioista, jotka on hyvä käydä läpi palveluohjaajan kanssa ennen muuttoa.

Lapsuudenkodista muutto

Lapsuudenkodista muutto vaatii sopeutumista sekä muuttajalta että hänen vanhemmiltaan. Jokaisen kohdalla on mietittävä, kuinka esimerkiksi asumisvalmennusjaksot olisi parasta järjestää. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi jaksot uudessa asuinyksikössä, erilaiset kurssit ja lyhytaikaishoitojaksot. Näillä jaksoilla voidaan selvittää asiakkaan asumistaidot ja tuen tarve.

Muutto kotoa suunnitellaan pehmeäksi mahdollisuuksien mukaan; esim. viikonloput kotona, viikot asumisyksikössä. Hyvissä ajoin puhutaan eri asumisvaihtoehdoista ja selvitellään niitä, jolloin kotoa muutosta tulee vähitellen osa luonnollista aikuisen elämää. Asiakkaan tuen ja ohjauksen tarpeen kartoituksen jälkeen selvitetään, miten nämä asiat on järjestetty uudessa asuinpaikassa.

Selvitetään terveyden- ja sairaanhoito; vaihtoehtoina voi olla terveyskeskus, keskussairaala ja erityishuoltopiiri. Hankitaan etukäteen tarvittavat lausunnot esimerkiksi kuntoutusta varten. Sovitaan taloudellisten asioiden hoidosta. Mikäli asiakas ei pysty itse huolehtimaan raha-asioistaan, saattaa hän tarvita edunvalvojan. Tarkistetaan asiakkaan sosiaaliturva; hoitotuki, asumistuki ym. ajantasalle. Varmistetaan, että asiakkaan tulot riittävät tarpeellisiin menoihin.

Työ- tai päivätoiminta on useille kehitysvammaisille tärkeä päivien ja viikkojen rytmittäjä. Selvitetään asiakkaan toiveet työ- tai päivätoiminnan suhteen ja pyritään järjestämään ne toivotulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Kartoitetaan asiakkaan tavat ja mieltymykset sekä harrastukset. Selvitetään harrastusmahdollisuudet uudessa asuinpaikassa ja tutustutaan niihin mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen.

Mikäli asiakas tarvitsee tukea liikkumisessaan kodin ulkopuolella, varmistetaan, että hänelle järjestyvät tarpeenmukaiset kuljetuspalvelut mahdollisine saattajapalveluineen. Sovitaan yhteydenpidosta omaisiin ja ystäviin. Jo etukäteen on hyvä kartoittaa kehitysvammaiselle tärkeät ihmiset, mikäli hän ei osaa niitä itse kertoa. Palveluohjaaja/vastuuhenkilö seuraa yhdessä asiakkaan kanssa, että asiat sujuvat etukäteen sovitulla tavalla; onko asiakkaalla riittävästi tukea, viihtyykö hän asuinpaikassaan, ovatko henkilösuhteet kunnossa jne.

Muutto saman katon alle elämänkumppanin kanssa

Muuttoon voi olla syynä myös perheen perustaminen. Avio- tai avoliiton solmiminen herättää sekä omaisissa että työntekijöissä monenlaisia ajatuksia. Perheen perustaminen ja parisuhde on kehitysvammaiselle ihmiselle yhtä tärkeä asia kuin muillekin, mutta he joutuvat muita tarkemmin perustelemaan halunsa perheen perustamiseen.

Harkintaa ja miettimistä perustellaan sillä, että halutaan estää "väärien liittojen" syntymistä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että holhouslain mukaan edunvalvoja ei voi kieltää avioliiton solmimista. Kelan etuudet muuttuvat avo- tai avioliiton solmimisen myötä. Mikäli puolisoiden kotikunta ei ole sama, tulee kummankin kotikunnasta varmistaa, että tarpeelliset palvelut järjestyvät yhteen muuton jälkeenkin.

Muuttovaiheessa on selvitettävä edellä esitettyjen seikkojen lisäksi mm. seuraavia asioita:

  • Pariskunnan tulee sopia tehtävistä hankinnoista, esimerkiksi huonekalut, liinavaatteet, astiat. Hankinnat on hyvä kirjata muistiin, jotta ne voidaan tarvittaessa tarkistaa.
  • Etukäteen on myös sovittava jokapäiväisten maksujen hoitamisesta; vuokranmaksu, lehtimaksut, ruokaostot.
  • Kotityöt ja niiden jakaminen on sellainen asia, josta voi tulla kiistaa, jos ei siitä ole etukäteen puhuttu. Joten kannattaa sopia, kumpi tiskaa, laittaa ruoat, imuroi ym.

Asiakkaan tuen tarpeen muuttuminen

Asiakkaan tarvitseman tuen tarve saattaa vuosien kuluessa muuttua joko niin, että asiakas selviytyisi nykyistä vähemmällä ohjauksella tai ohjauksen tarve saattaa kasvaa.

Teksti

Sosiaalityöntekijä Päivi Äärynen, Kymenlaakson erityishuoltopiirin ky