Asumisen projektit

PORUKOISSA – Oma koti ja asumisen sosiaalisuus

Kehitysvammaliitto ry.

Oma koti ja siihen liittyvät sosiaaliset verkostot ovat keskeinen hyvinvoinnin ja merkityksellisyyden lähde. Sosiaaliset suhteet ja niihin liittyvä vastavuoroisuus edistävät myös arjen sujumista ja tarjoavat mahdollisuuksia osallisuuden kokemuksille.

Porukoissa -hankkeessa luomme tukea asumisessaan tarvitsevien henkilöiden kanssa tapoja, joiden avulla omassa kodissa asuminen ja yhteisöön liittyminen on mahdollista. Toiminnalla pyrimme tavoittamaan erityisesti henkilöitä, joiden sosiaaliset verkostot ovat ohuet tai jotka toivoisivat uusia yhteisöjä, toimintoja tai kohtaamisia elämäänsä.

Hankkeessa kysymme:

  • Millaisiin yhteisöihin apua tai tukea asumisessaan tarvitsevat henkilöt kuuluvat? Missä yhteisöissä ja miten he haluavat olla osana?
  • Millaiset tuen ja avun tavat tukevat yhteisöihin liittymistä?
  • Mitä voimme yhdessä tehdä paremmin osallisuuden kokemuksen mahdollistamiseksi?

Hankkeen tuloksina syntyy malleja vahvistaa apua ja tukea asumisessaan tarvitsevien henkilöiden hyvinvointia tukevia sosiaalisia verkostoja.

Lisätietoa:

Niina Sillanpää, projektipäällikkö

puh. 040 775 1411, niina.sillanpaa(at)kvl.fi

Laura Päiväpuro, suunnittelija

puh. 050 353 7846, laura.paivapuro(at)kvl.fi

Susanna Rieppo, suunnittelija

puh. 050 432 9050, susanna.rieppo(at)kvl.fi

Arjen keskiössä

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja Kehitysvammaliitto

Arjen keskiössä -hankkeessa (2012 - 2014) kehitettiin uudenlaisia tapoja suunnitella ja järjestää erityistä tukea tarvitsevien, erityisesti kehitysvammaisten, henkilöiden asumista ja elämää. Hankkeessa etsittiin vaihtoehtoja perinteiselle ryhmäkotiasumiselle. Hanke oli osa kehitysvammaisten asumisohjelmaa, jonka tavoitteena on laitosasumisen asteittainen lakkauttaminen Suomessa. Hanketta rahoittivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja ympäristöministeriö.

Hankkeessa

  • kehitettiin uudenlaisia asumisen ja elämisen ratkaisuja erityistä tukea tarvitseville henkilöille,
  • mallinnettiin tapa toteuttaa erillisten asuntojen ja pienimuotoisten asuntoryhmien suunnittelu korttelisuunnittelun näkökulmasta ja
  • tuotettiin kuntakohtaiset korttelisuunnitelmat, jotka sisältävät tietoa asiakkaiden palvelutarpeista sekä suunnitelmat uusista asuntoratkaisuista.

Hankkeessa toteutettiin neljä kuntapilottia Seinäjoella, Kotkassa, Lahdessa ja Turussa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Mukana oli myös kolme kuntayhtymää: Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja Carea-kuntayhtymä.

Lisätietoa:

Asuntoja asunnottomille

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Taustaa

Kehitysvammaisten Tukiliiton Asuntoja asunnottomille -hankkeen (RAY 2008-2011) taustaperiaatteena on ollut YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista: Vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus valita missä ja kenen kanssa he asuvat. Heillä on oltava saatavissa erilaisia koti- ja asumispalveluja. Vammaisilla on oltava saatavilla riittävästi tukipalveluja ja myös henkilökohtaista apua.

Hankkeen nimi, Asuntoja asunnottomille, viestii kehitysvammaisten ihmisten asumisen ratkaisujen kiireellisestä kehittämisen tarpeesta Suomessa.

Tavoite

Hankkeen suunnannäyttäjänä on toiminut STM:n selvitys: Markku Niemelä: Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä asumisratkaisuja (STM:n selvityksiä 2007:73).

Tavoitteena on ollut siirtää selvityksen suosittamia yksilöllisempään asumiseen tähtääviä toimenpiteitä käytäntöön yhteistyössä mm. kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Asuntoja asunnottomille -hankkeessa on haettu ratkaisuja kehitysvammaisten kuntalaisten asumisen järjestämiseen ja yksilöllistä asumista tukeviin palveluratkaisuihin. Tavoitteena on ollut edistää kehitysvammaisen ja hänen omaistensa äänen kuulumista päätöksenteossa.

Projektissa tuotettu sosiaalipalvelujen suunnittelun tueksi materiaalipaketti, jonka myötä kehitysvammaisen henkilön rooli omien asioidensa asiantuntijana korostuu palveluja suunniteltaessa.

Hanke on aloittanut toimintansa elokuussa 2008 ja jatkanut maaliskuulle 2011 Kainuussa (toimipisteenä Kajaani), Satakunnassa (toimipisteenä Pori) ja Uudellamaalla (toimipisteenä Tapiola). Hankkeen tuloksia on hyödynnetty valtakunnallisesti ja seuturajojen ylitse.

Kohderyhmä

Kehitysvammaiset kuntalaiset ja heidän perheensä, kunnat, sosiaalitoimet ja palveluntuottajat Satakunnassa, Uudellamaalla ja Kajaanissa.

Toiminta

Keväällä 2009 projektissa on tutkittu vanhempien kokemuksia lastensa asumispalveluista. Tätä kautta on myös kuultu omaisten kehittämisajatuksia paikalliseen vaikuttamistoimintaan ja yhteistyörakenteisiin.

Uusia näkökulmia asumispalveluiden järjestämiseen on etsitty myös seutujen välisestä yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Tärkeitä huomioitavia seikkoja ovat olleet rakenteelliset erot, kuten välimatkat, seudun väestö- ja elinkeinorakenne ja sosiaalipalvelujen senhetkinen resursointi ja saatavuus. Keskeisiä seikkoja ovat olleet myös kunnan talousnäkymät, kuntien yhteenliittymät ja vammaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuudet.

Rahoitus

Projektin on rahoittanut Raha-automaattiyhdistys.

Lisätietoa: Kehitysvammaisten Tukiliitto (www.tukiliitto.fi)

COMBALL

Community-based living and learning -oppimiskumppanuushanke

Kehitysvammaliitto ym.

Kehitysvammaisten ihmisen asuminen lähiyhteisöissä ei ole vielä kovinkaan yleistä Euroopassa. Erilaisten taustojen ja toimintakulttuurien vuoksi inkluusiota on toteutettu hyvin monella eri tavalla. Tällä hetkellä on kuitenkin löydettävissä hyviä ja innovatiivisia esimerkkejä vammaisten henkilöiden asumisesta lähiyhteisöissä. Erilaisten yhteisöpohjaisten mallien suunnittelussa ja toteutuksessa kohdataan haasteita, jotka koskevat niin sosiaaliturvaa, yhteiskunnan rakenteita kuin vammaisten henkilöiden omaisia, avustajia ja muita tukihenkilöitä.

COMBALL-projektin lähtökohtana on analysoida, minkälaisia reunaehtoja ja edellytyksiä tarvitaan, jotta kehitys- ja monivammaisten ihmisten asuminen lähiyhteisöissä voitaisiin onnistuneesti toteuttaa. Projektin tavoitteet ja tärkeimmät kysymykset ovat:

  • Miten voidaan tehokkaasti tukea itsenäistä asumista lähiyhteisöissä?
  • Mitä se edellyttää lainsäädännöltä tai palvelun tuottajilta?
  • Miten paikallisyhteisöihin saadaan suora yhteys?
  • Miten naapuriapua voidaan elvyttää?
  • Miten aktivoidaan vammaisen henkilön lähipiiri ja ympäristö?

Välittömiä kohderyhmiä ovat ammattilaiset (sosiaalityöntekijät, vammaisten henkilöiden tukihenkilöt, johto), palvelujen tuottajat, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Oppimiskumppanuuden lopullisina hyödynsaajina ovat aikuiset kehitys- ja monivammaiset ihmiset.

COMBALL-projekti kestää kaksi vuotta. Projektin aikana järjestetään kokouksia ja kahdenvälisiä vierailuja, määritellään parhaiden käytänteiden kriteerit, kerätään parhaita käytänteitä ja analysoidaan niitä sekä kirjoitetaan blogia. Loppukonferenssissa toukokuussa 2015 esitellään projektin tulokset viidestä kumppanimaasta – Italiasta, Itävallasta, Puolasta, Suomesta ja Walesista.

Kehitysvammaliitto toimii COMBALL-projektin suomalaisena kumppanina.

Suomessa Elinikäisen oppimisen ohjelman / Comenius-ohjelman / Grundtvig-ohjelman / Leonardo da Vinci -ohjelman / Erasmus-ohjelman hallinnoinnista ja toimeenpanosta vastaa CIMO, joka on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio.

Lisätietoa: COMBALL (www.kehitysvammaliitto.fi)

Kehitysvammaisten ihmisten tulevaisuuden asumisratkaisut

Kehitysvammaliitto, Helsinki

Kehitysvammaisten ihmisten tulevaisuuden asumisratkaisut -hankkeessa (2011-2012) tarkasteltiin kehitysvammaisten ihmisten asumisen ratkaisuja Suomessa sekä yhteisöpohjaisen asumisen eurooppalaisia nykykäytäntöjä ja trendejä.

Hanke kiinnittyi laitosmuotoisen asumisen purkamiseen: hankkeessa seurattiin deinstitutionalisaatioprosessin etenemistä Suomessa sekä rakenteilla olevia uusia yhteisöpohjaisia asumisratkaisuja. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin innovatiivisia eurooppalaisia yhteisöpohjaisen asumisen ratkaisuja, joilla on pystytty tuottamaan monipuolisuutta ja yksilöllisyyttä kehitysvammaisten ihmisten asumiseen.

Selvitystyön rahoitti ympäristöministeriö.

Lisätietoa: Kehitysvammaliitto (www.kehitysvammaliitto.fi)

Kohti omaa kotia

Kehitysvammaisten kuntalaisten asumispalveluiden kehittämisprojekti Mustijoen perusturvassa Mäntsälässä ja Pornaisissa

Projektin taustaa

Projekti on jatkoa Aspa-Säätiön toteuttamalle Tarve-projektille (2015). Projektissa kartoitettiin kehitysvammaisten kuntalaisten toiveita ja tarpeita asumisesta ja siihen liittyvistä palveluista. Projektin pohjalta muodostettiin asumisen julkilausuma ja toimenpidesuositukset asumisen palveluiden kehittämiselle Mustijoen perusturvassa. Kohti omaa kotia- hanke perustuu näiden toimenpidesuositusten pohjalle.

Tavoite

  1. Kartoittaa erilaisia palveluita joiden avulla voidaan tukea itsenäisesti asuvia sekä itsenäiseen asumiseen muuttavia kehitysvammaisia kuntalaisia. Otetaan huomioon mielekkään vapaa-ajan toiminnan järjestämisen, työn, asumisturvallisuuden ja kotiin saatavan tuen eri vaihtoehdot sekä selvitetään mahdollisuus yöaikaiseen tukeen.
  2. Osallistaa palvelunkäyttäjät, omaiset, järjestöt, työntekijät ja muut yhteistyökumppanit kehittämistyöhön sekä palveluvaihtoehtojen toimivuuden arviointiin.
  3. Laatia toimintasuunnitelma erilaisista tukiasumista vahvistavista palveluista ja käytännöistä
  4. Toteuttaa tukiasumista vahvistavia palvelumuutoksia ja arvioida niiden toimivuutta pilottien aikana. Tarkoituksena on pilotoida asumisvalmennusta ja perustaa kohtaamispaikka, joka tarjoaa mielekästä vapaa-ajan ohjelmaa tukiasukkaille ja muille kehitysvammaisille kuntalaisille.

Toiminta

Kartoitetaan asumista tukevia palveluvaihtoehtoja tutustumalla hyviin käytänteisiin eri kunnissa. Järjestetään Kohti omaa kotia- iltoja, joissa palvelunkäyttäjillä, omaisilla ja muilla yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus saada tietoa ja päästä vaikuttamaan tukiasumista vahvistaviin palvelumuutoksiin. Projektin aikana toteutetaan asumisvalmennuksen ja kohtaamispaikan pilotoinnit.

Yhteistyö

Tehdään yhteistyötä palvelunkäyttäjien ja omaisten kanssa. Palvelunkäyttäjien yksilöllisiä toiveita asumisesta, työstä ja vapaa-ajasta kartoitetaan yksilöhaastatteluilla. Palvelunkäyttäjistä ja kokemusasiantuntijoista koostuva KOHTIS-ryhmä osallistuu tukiasumisen palveluiden kehittämiseen. Yhteistyötä tehdään tiiviisti vammaispalveluiden, vapaa-aika ja asuntotoimen sekä muiden kuntien, työntekijöiden, järjestöjen ja eri palveluntuottajien kanssa.

Aikataulu

Projekti toteutetaan ajanjaksolla 14.9.2016 – 31.12.2018.

Lisätietoa: Kohti omaa kotia (www.mantsala.fi)

MAP Minun asumisen polkuni

Savon Vammaisasuntosäätiö (Savas)

Tukea tarvitseva henkilö päämiehenä asumisensa järjestämisessä

Toteutus

  • Toiminta-aika: 2010-2013
  • Toiminta-alue: Pohjois- ja Etelä-Savo
  • Rahoitus: Raha-automaattiyhdistys (RAY)

Tarkoitus

Minun asumisen polkuni -projektin (MAP) tarkoituksena oli kehittää ja edistää ensisijaisesti tukea tarvitsevien kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllistä asumisen tuen tarpeen arviointia, tukimuotojen ja palvelujen järjestämistä Savon alueella.

Projektin avulla vastattiin nykyaikaisten vammaisliikkeiden, valtakunnallisen vammaisten asumispalvelujen laatusuosituksen ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä henkilökohtainen apu -järjestelmän kehittämisen tavoitteisiin. Päämääränä oli henkilön päämiehisyys asumisensa järjestämisessä.

Projektin tuloksena syntyi MAP-toimintamalli eli prosessi- ja työvälinekuvaus ns. ihanneasumisen järjestämisestä. Sen kautta tuotetaan käsitystä henkilön yksilöllisistä tuen tarpeista ja tarvittavista palveluista.

Mallintamisen perustana oli kehitysvammaisen henkilön päämiehisyyden konkretisointi asumisensa järjestämisessä; oma yksilöllinen asumisen polku, itselle kuuluva määräysvalta ja valinnanmahdollisuudet asumisessa ja elämäntavoissa. Keskeisinä tavoitteina mallin kehittämisessä oli kuvata se,

  • milloin yksilöllisen asumisen järjestäminen alkaa
  • millaisten vaiheiden tai vaihtoehtoisten reittien kautta yksilöllisen asumisen järjestäminen etenee
  • millaisia rakenteellisia tekijöitä käytännön toimivuus edellyttää
  • ketkä osallistuvat prosessiin (tehtävät ja vastuut)
  • millaisilla työmenetelmillä ja -välineillä työskennellään
  • mitkä ovat asumisessaan tukea tarvitsevan oikeudet ja velvollisuudet
  • miten henkilöä voidaan tukea tuen tarpeen arvioinnissa
  • mihin tukea tarvitaan ja mikä on tarvittavan tuen laajuus (prosessi ja välineet)
    • eli miten mahdollistetaan henkilön päämiehisyyden toteutuminen asumisensa järjestämisessä ja kokonaisvaltainen elämänhallinnan tukeminen niin hänen kodissaan kuin kodin ulkopuolellakin.

Projektin toiminnassa korostui kumppanuuskehittäminen, jossa pyritään saamaan mahdollisimman laaja eri tahojen asiantuntemus mallintamisen tueksi.

Lisätietoa:

Viimeksi päivitetty 18.09.2020