Asumispalvelu Narikka Oy

Narikka Oy on kehitysvammahoitajien Erja Saarelaisen ja Birgit Määtän perustama yritys.

"Alussa meitä pidettiin hulluina, ihan kaikki", vuoden yrittäjänäkin Järvenpäässä palkittu Erja Saarelainen muistelee.

Yrittäjän on tärkeää uskoa itseensä, ja pitää olla selvillä kirkkaana määritelmänä se, mitä tekee. Vastavalmistunut voi työntekijänä oppia alan toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä toisen leivissä ennen oman yritystoiminnan suunnittelua.

Kaikkea ei tarvitse osata itse

"On muistettava, että yritystoiminnassa työaika ei ole kahdeksan tuntia. Alkuvaiheessa uurastus on menestymisen edellytys, vaikka lepokin on muistettava", varoittaa Saarelainen. Asiantuntija-avun käyttö on tärkeää, sillä kukaan ei voi osata kaikkea. Esimerkiksi talousosaaminen on oma erityisalansa.

Määttä ja Saarelainen olivat toimineet molemmat perhehoitajina kotonaan, työskennelleet kuntayhtymän palkkalistoilla ja myös toiminimillä. Yhteistyö alkoi iltapäivähoidon järjestämisestä yhdessä.

"Meillä on iso tuki toisistamme, yksin yrityksen perustaminen olisi todella yksinäistä. Tunnemme toisemme hyvin, arvomaailmamme ovat samanlaiset ja työnjako toimii", kehuu Saarelainen.

Hoitajapari kouluttautui ensin Adultan vuoden pituisella yrittäjäkurssilla. Uusyrityskeskus oli toinen hyvä tukijalka perustamisvaiheen neuvonantajana.

Yrityksen liiketoiminta ja kannattavuus

Kirjanpitotoimistoksi kannattaa valita sellainen iso toimisto, jolla on aikaisempaa kokemusta hoitoalan yrityksistä.

"Kun itse on pieni yritys, valittiin suuri vaikkakin kallis kirjanpitotoimisto, koska heillä oli jo asiantuntemusta", summaa Saarelainen. Hänen mukaansa jos toimisto tekee virheen, on vastuu silti yrittäjällä, joten talouspuolenkin asioista on hallittava perustietous. Saarelainen suosittelee lisäksi pyytämään verotoimistosta ennakkopäätöksiä.

Myös asiantuntija-apuun kannattaa suhtautua kriittisesti, eikä mitään sopimuksia kannata tehdä näyttämättä papereita ensin ulkopuolisille. Muita tahoja, joita kannattaa hyödyntää yritystoimintaa suunniteltaessa, ovat esimerkiksi Suomen yrittäjät ry ja Hoivayrittäjien yhdistys. Rahoitukseen Narikka Oy kysyi apua Finnveralta, jonka yrityskonsultti auttoi liiketoimintasuunnitelman tekemisessä. Konsultti mm. laski konkreettisia hintoja ja opasti, miten yrittäjän tulisi hinnoitella palvelunsa.

Yrittäjän on mietittävä liiketoimintansa kannattavuutta asiakkaiden määrän ja kustannusten mukaan. Saarelainen miettii, että yrittäjiksi ryhtyvät yleensä yltiöoptimistit. Hyvä ominaisuus, muttei pidä yliarvioida tuottoa liian optimistisesti.

"Alussa maksoimme vuosia itsellemme pienempää kuin hoitajan palkkaa. Suurin kustannuserä on henkilöstökulut. On mietittävä, mikä on kannattava henkilökunnan määrä takaamaan laadukas, hyvä hoito", kertoo Saarelainen. Konsultin apu on kulujen arvioinnissa ensiarvoisen tärkeää, eivätkä kilpailijat yleensä kerro omia hintojaan. Hoiva-alalla yrityksen palveluiden ostaja on yleensä kunta, joka kilpailuttaa hankintansa muutaman vuoden välein.

Yritystä aloittavalla olisi hyvä olla omaa pääomaa saadakseen lainaa, vaikka Finnvera voi olla takaajana yhteistyössä pankin kanssa. Kustannuseriä ovat palkkojen lisäksi esimerkiksi vakuutukset, kiinteistökulut, sähköt, vedet, elintarvikkeet, retket, matkat, pienkalusto ja markkinointi.

Asumispalveluiden toimintaa valvovat Aluehallintovirastot (AVI) sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Hoitokodin suunnitelmat on hyväksytettävä jo etukäteen, jotta esimerkiksi rakennus täyttää vaatimukset. Hyväksyntä on edellytys, jotta kunta voi ostaa palveluita. "Neuvoa pitää kysyä. Läänintarkastaja sanoi meille, että kyllä te osaattekin kysellä! Valvonta on hyvä asia, sitä saisi olla enemmänkin", toteaa Saarelainen.

Työntekijöiden palkkaaminen

"Hoitokodin perustamiseen liittyy työntekijöiden palkkaaminen, kysehän on 3-vuorotyöstä, joten omin voimavaroin ei voi aloittaakaan. Toisaalta henkilöstöhallinnon pyörittäminen on kaikista haastavinta. Miten olet hyvä esimies, on ollut kova koulu", huokaa Saarelainen.

Työnantajana toimivan pitää tuntea työaika- ja työsopimuslait, ja velvollisuuksiin kuuluvat työsuojelu sekä työterveyshuollon järjestäminen jne. "Työntekijöillä on oikeuksia kuten vakuutukset, työvaatetus, ergonomia jne. Yrittäjän on pidettävä hyvistä työntekijöistään kiinni hoitamalla asiat reilusti", muistuttaa Saarelainen.

Ei riitä, että työkäytännöt ja ideologia ovat kirkkaita itse yrittäjällä, myös henkilökunta tulee sitouttaa samaan näkemykseen. Yrittäjän suuri kompastuskivi ja kehittymisen este voi olla se, ettei osata delegoida ja tehdään liikaa itse. "Oli pakko luottaa työntekijöihin, koska itse oltiin kesät poissa omissa, toisissa yrityksissä. Piti etsiä päteviä, hyviä ihmisiä, ja kaikilla työntekijöillä on omat vastuualueensa".

Saarelainen toteaa, että lopulta yrityksen kehittäminen vei niin paljon aikaa omistajilta, että työntekijöiden vastuuta kasvatettiin ja vastaavasti omaa osuutta tekemisessä vähennettiin: "Koska olemme itsekin hoitajia, on ollut vaikeaa malttaa olla kiirehtimättä joka hätään, vaan antaa työntekijöiden tehdä asiat, jotka heille kuuluvat."

Asiakassuhteet

"Tänne päästään, ei jouduta", Saarelainen esittelee Narikan asuntolaa välipaikkana itsenäistyville nuorille, jotka ovat matkalla kotoa asumisesta omaan asuntoon. Asumisvalmennusta annetaan tasoryhmittäin, lisäksi yritys järjestää teema- ja virikeviikonlopputoimintaa.

Yksikkö on erikoistunut nuoriin, sillä kehitysvammaisetkin viihtyvät parhaiten samanikäisten vertaisryhmässä. Kaikki asukkaat osallistetaan arkiaskareisiin, vähintään ohjaajan vierellä toimien. Narikkalaiset näkyvät myös kaupungilla, ja harrastustoimintaa on ryhmätoiminnan lisäksi myös yksilöllistä. Ryhmähuonemajoituksella väliaikaishoidon hinta on saatu hieman edullisemmaksi ja kilpailukykyiseksi.

"Asiakkaiden kunnioittaminen ja yhteydenpito ovat tärkeitä, ja se vie paljon työaikaa. Hoitajat ovat asiantuntijoita, mutta asiakkaiden asiantuntijuus on heidän perheissään, ja sitä on hyödynnettävä", Saarelainen kuvaa suhdetoimintaa.

Menestystekijöitä

"Kaikkia munia ei kannata panna yhteen koriin, rahapuroja pitää olla monia. Esimerkiksi jos kunta linjaa tai supistaakin yhtäkkiä palvelujen ostoa, on yrittäjän selvittävä esimerkiksi muuntautumalla. Kun on monia asiakkaita, pystyy myös valitsemaan asiakasrakennetta. Suuri linjanmuutos aikanaan oli tilapäishoitojen tarjoamisen sijaan painottaminen iltapäivähoitopalveluihin."

Saarelainen kertoo, että kilpailutilanteessa kuitenkin piti muuttua: "Kun ensi kertaa tarjosimme tilapäishoitoa eri tasoryhmille, tällaisesta linjauksesta ei pidetty. Pidimme päämme ja siitä tulikin menestystekijä. Kaikkea uutta ensin vastustetaan."

Hoitajien aiempi ansiokas työura ja kokemus vaikuttivat siihen, että yritykseenkin luotettiin ja asiakkaita saatiin. Narikka Oy on Saarelaisen mukaan haluttu työpaikka, ja työntekijät viihtyvät, koska pystyvät vaikuttamaan oman työnsä sisältöön. Palkkaus on julkista puolta hieman parempi, ja henkilökunta voi työajalla osallistua koulutuksiin.

Tulevaisuus

Yrittäjälle on tärkeää pysyä ajan hermolla. Ei pidä pysähtyä, toimintaa on tarkasteltava kriittisesti ja kehityttävä koko ajan. Narikka Oy yrityksenä on vahvan laajentumisen vaiheessa. "Talous ei vielä ole ihan vakaalla pohjalla, koska lisärakentamista tehdään koko ajan. Konsultti laski investoinnin suuruutta ja kirjanpitäjä jo kysäisi, onko vauhtisokeutta", paljastaa Saarelainen.

Uudet asumispalvelutalot maksavat miljoonia. Saarelainen kertoo, että hoiva-alalle on tulossa uusia yrityksiä, ja Narikka Oy teettikin kilpailija-analyysin tänä vuonna. Saarelainen puhuu kilpailijoista mieluummin yhteistyökumppaneina: "Kilpaillaan laadusta, mieluummin ei hinnasta, vaikka kilpailuhankintalain mukaan laatu on kuitenkin valitettavasti vain 30 % päätöksestä."

Saarelainen arvioi, että yksityiset palveluiden tuottajat pystyvät ehkä paremmin hoitamaan marginaaliryhmiä: "Yksityiset hoitokodit tulevat suurentumaan, ketjuuntumaan. Kilpailu pakottaa siihen, ja suuremmat yksiköt tuovat vakautta. Yrittäjäpuolen riskejä on yrittäjän sairastuminen. Päätehtävä tässä onkin tehdä itsensä tarpeettomaksi."

Työnsä vastapainoksi Saarelainen kertoo liikkuvansa ja matkustavansa perheen kanssa sekä osallistuvansa järjestötoimintaan.

Teksti: Soile Mottisenkangas

Lisätietoa 

Kirjallisuus

Yrityksen perustajan opas, Keskuskauppakamari (2007).