Autismikuntoutus

Autismin kirjoon kuuluvien lasten kuntoutuksen aloittaminen ja sen muodot  riippuvat siitä, mistä autismin kirjoon liittyvistä pulmista on kysymys. Tekstissä esitellään kuntoutusta sekä kommunikoivien että niiden lasten, joilta puuttuvat vuorovaikutustaidot tai ne ovat melko vähäiset näkökulmasta.

Vuorovaikutustaitojen puute

Usein vanhemmat huomaavat ensimmäisenä lapsen kehityksessä outoutta tai päivähoidon henkilökunta kiinnittää erityistä huomiota lapseen. Lapsen tilannetta aletaan tutkia, jos häneltä puuttuu taito olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Esimerkiksi hän ei puhu tai katso päin.

Vaikka lapselta puuttuisi vuorovaikutustaidot, kyse ei välttämättä ole autismista, vaan tilanne johtaa lisätutkimuksiin. Ensimmäinen taho on lastenneuvola, jossa pohditaan asiaa. Jos on tarvetta, neuvolasta perhe ohjataan lisätutkimuksiin oman terveyskeskuksen psykologille, joka tutkii lapsen. Foniatri saattaa tarkastaa, että lapsella on fyysisesti ja rakenteellisesti kaikki kunnossa, jotta hän voi tuottaa puhetta. Hän muun muassa tarkastaa suun lihakset ja kuulon.
 
Jos terveyskeskuksen tutkimusten jälkeen ei löydetä syytä kehityksen viiveeseen, terveyskeskuslääkäri kirjoittaa lähetteen keskussairaalaan. Sairaalassa lasten neurologinen tiimi, johon kuuluvat muun muassa neurologi, neuropsykologia, fysioterapeutti ja kuntoutusohjaaja tutkivat lapsen.
 
Yleensä lapsi otetaan sairaalaan viikon kestävälle tutkimusjaksolle. Tutkimuksen jälkeen tiimin vastaava lääkäri kertoo mahdollisesta diagnoosista sekä miten kuntoutus aloitetaan. Usein lasta seurataan muutaman vuoden ajan ja hänelle tehdään jatkotutkimuksia. Niinkin voi käydä, että ensin annettu diagnoosi muuttuu.

Diagnoosin hyöty on siinä, että sen avulla voidaan asettaa realistiset tavoitteet, arvioida ennuste ja todeta mahdolliset lisävammat ajoissa. Kuntoutus kuitenkin aloitetaan heti, vaikka diagnoosia ei olisikaan. Tiimi laatii kuntoutussuunnitelman lapselle. Siinä voi olla puheterapiaa, toimintaterapiaa ja fysioterapiaa. Perhe saa tukea myös sairaalan sosiaalityöntekijältä, joka neuvoo sosiaaliturvaan ja palveluihin liittyvissä kysymyksissä.

Yksilöllinen kommunikointitapa

Arjen sujumisen kannalta keskeistä on löytää yhteinen kommunikaatiotapa. Sen etsimisessä perhettä auttavat usein puheterapeutti ja kuntoutusohjaaja. Kuntoutusohjaaja tekee kotikäyntejä, jolloin hän ohjaa perhettä käytännön asioissa. Hän esimerkiksi ohjaa sekä perhettä että mahdollista päivähoitopaikkaa löytämään lapselle sopivimman tavan kommunikoida. Se voi olla viittomia, tukiviittomia tai PC-kuvia. Joskus lapselle tehdään omat kuvat, joiden avulla hän kommunikoi.

Puhuvat lapset

Kommunikoivien lasten kohdalla epäilys, ettei kaikki ole aivan kunnossa, herää usein myöhemmin kuin lapsilla voilla ei ole vuorovaikutustaitoja. Vanhemmat voivat alkaa pohtia esimerkiksi lapsensa puhetta, joka voi olla toistavaa ja monotonista tai se on jotenkin erikoista. Äänen käyttö voi olla poikkeaa, hiljaista piipitystä, kovaa huutoa tai erikoisen kimeää. Lisäksi lapsella voi olla ekolaliaa (kaikupuhetta), puhe voi olla äärimmäisen pikkutarkkaa ja oikeaa tai lapsi käyttää kirjakieltä, puhuu pikkuvanhasti ja tieteellisesti. Erityinen piirre voi olla myös se, ettei lapsi ymmärrä puhetta, vaan vain kirjoitettua tekstiä. Lapsella voi olla vaikeuksia ymmärtää, miten ollaan toisten lasten kanssa. 

Lapsen erityisiin piirteisiin aletaan usein kiinnittää huomiota kun kouluikä lähestyy. Usein esimerkiksi Aspergerin oireyhtymä diagnoosin lapsi saa vasta kouluikäisenä.

Terveyskeskuksen kautta perhe saa lähetteen keskussairaalaan, jossa tutkimuksia tehdään. Keskussairaalasta riippuu kuuluuko lapsi neurologiselle vai psykiatriselle puolelle. Jos perusterveydenhuolto ei pysty vastaamaan perheen tarpeisiin, vaihtoehdoksi jää yksityinen puoli.

Kuntoutus on arkielämäntaitojen harjoittelua

AS-henkilöiden kuntoutuksen tarve on hyvin yksilöllinen, koska lapsi tai aikuinen saattaa olla hyvin lahjakas joillakin alueilla ja joillakin hän tarvitsee paljon tukea. Yhteistä as-lapsille ja -aikuisille on, että heillä on ongelmia arkielämänhallintataidoissa ja sosiaalisissa suhteissa. He esimerkiksi tulkitsevat helposti väärin toisten ihmisten niin sanalliset kuin ei-sanallisetkin viestit.

Struktuuri helpottaa arkea

Strukturointi on kaikille autismin kirjon henkilöille tärkeää. Se auttaa hahmottamaan ja ymmärtämään. Se luo rakenteen tapahtumille ja auttaa ajan ymmärtämisessä. Joskus joudutaan pilkkomaan asiat hyvinkin pieniin toimintoihin ennen kuin ne muuttuvat rutiiniksi ja osaksi arkipäiväistä toimintaa. Struktuuri on kuin kuvitettu lukujärjestys: ensin pestään hampaat, sitten syödään puuro, puetaan ja lähdetään kouluun.

Juttua varten on haastateltu Autismi- ja Aspergerliiton projektipäällikköä Katja Valkamaa.