Edunvalvonta

Edunvalvonnalla turvataan henkilön asema

Holhoustoimesta annetun lain tarkoituksena on turvata sellaisten henkilöiden edunvalvonta, jotka eivät itse kykene hoitamaan asioitaan.

Valtakirjan käyttö

Mikäli itse pystyy antamaan valtakirjan asioidensa hoitamista varten eikä tee omaa etuaan vahingoittavia toimia, edunvalvojan määräys ei ole välttämätön. Valtakirjan voi kuitenkin antaa vain sellaista asiaa varten, jonka merkityksen itse ymmärtää.

Holhousviranomainen

Holhousviranomaisena toimii maistraatti, josta voi aina kysyä neuvoa edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Maistraatti myöntää tarvittavat luvat ja valvoo edunvalvojien toimintaa. Maistraatit pitävät yllä yhdessä Väestörekisterikeskuksen kanssa valtakunnallista holhousasioiden rekisteriä, josta voi esim. tarvittaessa tarkistaa, onko henkilölle määrätty edunvalvoja.

Edunvalvojan hakeminen

Edunvalvoja (aiemmin uskottu mies) voidaan määrätä täysi-ikäiselle henkilölle, joka ei esim. sairauden tai kehitysvammaisuuden vuoksi kykene valvomaan etuaan tai huolehtimaan asioistaan, jotka vaativat hoitoa. Vanhemmat ovat automaattisesti alaikäisen henkilön edunvalvojia ilman erillistä määräystä.

Jos henkilöä voidaan kuulla henkilökohtaisesti ja hän pystyy itse antamaan suostumuksen tietyn edunvalvojan määräämiseksi, maistraatti voi määrätä edunvalvojan. Ellei henkilö kykene antamaan suostumusta, käräjäoikeus antaa määräyksen. Hakemukseen tulee aina liittää lääkärinlausunto edunvalvonnan tarpeesta ja siitä voidaanko henkilöä itseään kuulla asiasta päätettäessä.

Edunvalvojana voi toimia joku läheinen henkilö kuten esim. äiti tai isä tai joku sisaruksista. Ellei sopivaa läheistä henkilöä ole, tehtävään voidaan määrätä kunnan yleinen edunvalvoja, joka hoitaa tehtävää työnsä puolesta.

Edunvalvojan ja päämiehen rooli

Henkilöä, jonka asioita hoidetaan, kutsutaan päämieheksi. Edunvalvojan on toimittava yhteistyössä päämiehen kanssa ja kysyttävä päämiehen mielipidettä asioista päättäessään, mikäli se vain on mahdollista. Edunvalvojan tulee tunnollisesti pitää huolta päämiehen oikeuksista ja edistää hänen parastaan. Edunvalvoja määrätään yleisimmin huolehtimaan päämiehen taloudellisista asioista. Tarvittaessa määräys voidaan antaa myös henkilökohtaisten asioiden hoitamista varten lukuun ottamatta tiettyjä korostetusti henkilökohtaisia asioita.

Joissain tilanteissa edunvalvoja voidaan määrätä hoitamaan ainoastaan jotain tiettyä asiaa, kuten esim. perinnönjakoa tai kiinteistön kauppaa.

Edunvalvojan on huolehdittava päämiehensä rahavaroista ja muusta omaisuudesta siten, että omaisuus käytetään päämiehen hyödyksi ja hänen henkilökohtaisia tarpeitaan varten. Päämiehen käyttöön on aina annettava kohtuullinen määrä käyttörahaa. Käyttörahan määrä riippuu kunkin henkilökohtaisesta tilanteesta.

Päämiehellä on aina itsellään oikeus määrätä työansioidensa käyttämisestä. Päämiehellä on oikeus saada edunvalvojalta kaikki itseään koskevat tiedot. Edunvalvoja puolestaan on oikeutettu saamaan päämiestä koskevat tiedot esim. viranomaisilta ja pankeilta.

Edunvalvojalla on oikeus antaa päämiestä koskevia tietoja tehtävän hoidon vaatimassa laajuudessa. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta puhua ulkopuolisille päämiestä koskevista asioista.

Edunvalvojan on tehtävä vuosittain tili maistraatille päämiehen raha-asioiden hoidosta

Maistraatti valvoo, että päämiehen varoja käytetään oikein ja että päämies saa henkilökohtaiseen käyttöönsä riittävät rahavarat. Taloudellisten asioiden lisäksi edunvalvojan on huolehdittava, että päämies saa asianmukaisen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Hänen omia toiveitaan tulee aina mahdollisuuksien mukaan kuulla. Päämiehen asioita voidaan järjestää yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.

Edunvalvoja voi ainoastaan maistraatin luvalla tehdä suurempia päämiestä koskevia oikeustoimia. Tällaisia oikeustoimia ovat mm. kiinteän omaisuuden ja asunto-osakkeen ostaminen ja myyminen, lainan ottaminen (poikkeuksena opintolaina) ja omaisuuden panttaaminen, perinnönjako ilman oikeuden määräämää pesänjakajaa ja perinnöstä luopuminen, metsän myyminen ja hakkauttaminen myytäväksi sekä elinkeinon harjoittaminen.

Edunvalvoja ei koskaan edes maistraatin luvalla saa lahjoittaa päämiehensä omaisuutta tai tehdä siitä testamenttia. Edunvalvojalla on oikeus saada tehtävästään kulukorvaus ja kohtuullinen palkkio. Oikeusministeriö on antanut ohjeet palkkion määrästä. Ohjeita saa maistraatilta.

Toimintakelpoisuuden rajoittaminen

Joskus pelkkä edunvalvojan määrääminen ei riitä, koska päämies pystyy edunvalvojan ohella tekemään itseään koskevia päätöksiä. Mikäli päämies vaarantaa taloudellisia tai muita etujaan, käräjäoikeus voi hakemuksesta rajoittaa hänen toimintakelpoisuuttaan. Toimintakelpoisuutta voi rajoittaa vain sen verran kuin on välttämätöntä päämiehen edun suojaamiseksi.

Toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa siten, että päämieheltä poistetaan kokonaan oikeus tehdä tiettyjä oikeustoimia (esim. velan ottaminen tai antaminen) tai vallita tiettyä omaisuutta tai hän voi tehdä oikeustoimia ainoastaan yhdessä edunvalvojansa kanssa.

Edunvalvojan tehtävän lakkaaminen

Käräjäoikeus vapauttaa hakemuksesta edunvalvojan tehtävästään, jos tarvetta edunvalvonnalle ei enää ole tai jos on tarvetta vaihtaa edunvalvoja. Hakemuksen edunvalvojan tehtävästä vapauttamiseen voi tehdä edunvalvoja, päämies itse tai maistraatti. Edunvalvojan tehtävä lakkaa automaattisesti päämiehen kuollessa.

Teksti

Vammaisasiamies Sirkka Sivula, Kehitysvammaisten Tukiliitto