Erityisopetus

Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti.

HOJKS on erityisen tuen päätöksen toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja.

Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään.

Oppimäärän yksilöllistäminen

Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä.

Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään.

Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.

Erityisopetuksen historia

Erityisopetus on kehittynyt voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vielä 1960-luvulla erityisoppilaat eriytettiin omiin ryhmiinsä. Kehitysvammaiset oppilaat oli mahdollista vapauttaa oppivelvollisuudesta kokonaan.

Nykyään vallitsevana suuntauksena on inkluusio: tavoitteena on, että erityistä tukea tarvitseva oppilas saisi opiskella omassa lähikoulussaan, tavallisen opetusryhmän mukana. Inkluusioajattelun myötä erityiskoulujen määrä on vähentynyt.

Erityisopetuksessa olevien oppilaiden määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen viidentoista vuoden aikana. Syitä on monia. Diagnosointi on parantunut, tutkimusmenetelmät kehittyneet ja lainsäädäntö muuttunut.

Erityisopetuksen vuosikymmenet

  • 1960-luku: normalisaation ja integraation periaatteet tulevat mukaan keskusteluun
  • 1983: peruskoululaki, kehitysvammaisten oppilaiden vapautus oppivelvollisuudesta poistuu
  • 1985: opetussuunnitelman perusteet, opetuksen eriyttäminen ja yksilöllistäminen
  • 1997: vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus siirretään sosiaalitoimesta opetustoimen piiriin
  • 1998: uusi perusopetuslaki, jokaiselle erityisopetuksessa olevalle oppilaalle tulee laatia opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).
  • 2000-luku: keskustelu inkluusiosta, uudet kansainväliset velvoitteet
  • 2007: kansallinen erityisopetuksen strategia
  • 2011: perusopetuslain muutokset: kolmiportainen tuki ja lähikouluperiaate
  • 2014: esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistus
Lisätietoa