FASD-aikuisuus

Tutkimuksia FASDista aikuisuudessa on rajoitetusti. Tutkimusaineistot ovat olleet enemmän tai vähemmän valikoituneita ja niinpä tutkimusten tulokset eivät ole täysin yleistettävissä.

Alkoholialtistukseen liittyvät, lapsena hyvinkin selvät kasvonpiirteiden poikkeavuudet eivät ole enää niin selvästi erotettavissa aikuisuudessa. Myös pituus ja paino lähenevät väestön keskiarvoja.

Ilmeistä on, että FASDiin liittyvät sekä kognitiiviset että suoriutumisen vaikeudet jatkuvat aikuisuuteen. Hyvin suurella osalla on ollut vaikeuksia koulunkäynnissään ja työelämään sijoittuminen on ollut hankalaa. Vastaavasti tavanomaista selvästi pienempi osa on kyennyt rakentamaan itselleen itsenäisen elämän ja suuri osa tarvitsee eriasteisesti tuettua asumista. Sosiaalisen suoriutumisen vaikeuksia kuvaavat myös tutkimushavainnot rikollisuuteen ja vankeuteen ajautuneiden suuresta osuudesta, joskaan nämä havainnot eivät ole yhdenmukaisia tutkimuksesta toiseen.

Selvimpänä, ryhmätasolla keskimääräistä alhaisemman älykkyysosamäärän ohella, ovat selvät vaikeudet erityisesti matematiikassa ja sosiaalisessa suoriutumisessa. Ilmeisesti vaikeudet näillä alueilla ovat suuremmat kuin yleisen älykkyyden perusteella olisi syytä olettaa. Erityisenä kognitiivisena vaikeutena kuvataan muistin, erityisesti mieleenpainamisen vaikeuksia.

Huomion arvoista on, että selviytymisen vaikeudet aikuisuudessa näyttävät olevan vähintään yhtä suuria niillä, joilla on ollut FAE-diagnoosi (ilman FASille tyypillisiä kasvonpiirteitä) kuin niillä, joilla diagnoosina on ollut FAS. Osassa tutkimuksia FAS-diagnoosi on toiminut suojaavana tekijänä myöhemmän elämän vaikeuksille, oletettavasi oireyhtymän selkeyden ja vastaavasti varhain alkaneiden tukitoimien vuoksi.

Vaikka tutkimuksen vähyyden ja tutkimusaineistojen vinoutumisen vuoksi tarkkaa tietoa FASDin ilmenemisestä aikuisuudessa ei vielä ole, on ilmeistä, että FASD vaikuttaa riskitekijänä selviytymiselle aikuisuuden haasteista.