FASD

Lyhenne FASD tarkoittaa alkoholialtistuksen aiheuttamien vaikutusten kirjoa.

Suomessa syntyy 600 - 3000 sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaurioittamaa lasta vuodessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että raskaudenaikaisella alkoholinkäytöllä voi olla vakavia seurauksia syntyvän lapsen terveydelle. Vaikeimmin vaurioituneet lapset ovat kehitysvammaisia.

Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö onkin tällä hetkellä merkittävin kehitysvammaisuuden aiheuttaja länsimaissa. Se on myös ainoa, jonka aiheuttama haitta olisi täysin estettävissä.

Termi FASD tulee sanoista Fetal Alcohol Spectrum Disorders. FASD on kattotermi, joka kuvaa äidin raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamaa vaikutusten kirjoa. Tämän termin alle kuuluu mm. termi FAS (Fetal Alcohol Syndrome), jonka yhteydessä tavataan myös kasvuhäiriöitä ja poikkeavia kasvonpiirteitä. Aikaisemmin käytettiin kirjainyhdistelmää FAE kuvaamaan lievempiä alkoholialtistuksen aiheuttamia vaurioita, mutta nykyisin siitä on luovuttu. Sen sijaan voidaan puhua osittaisesta FAS-oireyhtymästä (PFAS), alkoholin aiheuttamista synnynnäisistä piirteistä (ARBD) tai alkoholin aiheuttamasta hermoston kehityshäiriöstä (ARND).

FASD-lasten ja -nuorten kehityksen pulmat näkyvät oppimisen, ymmärtämisen ja käyttäytymisen osa-alueilla. Tyypillisiä ovat erilaiset keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmat sekä käyttäytymiseen liittyvät erityispiirteet, kuten vaikeudet arvioida tilanteita ja sosiaalisia vihjeitä.

FASD-lapset ja -nuoret eivät muodosta kuitenkaan yhtä homogeenistä ryhmää. He tarvitsevat laaja-alaista, yksilöllistä tukea ja apua oppimisessaan ja elämässä selviytymisessä pitkälle aikuisuuteen asti.

Lisätietoa 

Oppaita

  • FAS-palveluopas (2002). Opas käsittelee sikiöaikana alkoholille altistuneiden lasten eri elämänvaiheita lasta hoitavan perheen näkökulmasta.
  • FAS-kuntoutusopas (2003). Opas antaa perustietoa sikiöaikaisesta alkoholialtistuksesta, siihen liittyvistä oppimisvaikeuksista ja käyttäytymispiirteistä. Lisäksi oppaassa on tietoa kuntoutuksesta.

Muita julkaisuja

  • Vaietut kohtalot (2004). Julkaisu antaa tietoa alkoholin ja huumeiden vaikutuksesta sikiöön sekä kasvuympäristön merkityksestä lapsen kehitykselle. Ympäristön ja varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä arvioidaan kiintymysteorian näkökulmasta.
  • Haavoittuva lapsi (2005). Tutkimuksessa kuvattiin 38 sikiöaikana alkoholille altistuneen alle 16-vuotiaan lapsen elämää ja arvioitiin kasvuympäristön vaikutusta lasten sosioemotionaaliseen kehitykseen. Julkaisu on kooste sijaisvanhempien kokemuksista.
  • Katkennein siivin elämään (2005). Raportti kertoo tutkimustuloksista, jotka on kerätty sikiöaikana alkoholille tai huumeille altistuneista lapsista vuonna 2002. Tuloksissa käsitellään mm. lasten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, sijoitushistoriaa, perhetaustaa, nykyisiä elinoloja, sosiaalisia suhteita sekä koulunkäyntiä ja harrastuksia.
  • Sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten kasvuympäristö ja kehitys (2006). Tutkimuksessa tarkastellaan sikiöaikana alkoholille tai huumeille altistuneiden lasten kasvuympäristöä ja kehitystä.
  • Alkoholin vaurioittamat. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. (2011). Artikkeliteos, jossa esitellään kysymyksiä ja näkökulmia, joita tarvitaan käynnissä olevan yhteiskunnallisen FASD -keskustelun tueksi. Kirjassa on lisäksi omaelämänkerrannallinen osuus.

Maksullisia julkaisuja voi tilata Kehitysvammaliiton Opike-verkkokaupasta (www.opike.fi).

Vieraskielinen materiaali