FASD-lasten koulunkäynti

FASD-lapsen koulunkäynnin tarpeiden tunnistamiseen liittyy sama ongelma kuin koko ilmiöön ylipäätään: FASD-oireyhtymiä ei tunnisteta ja oireilevilla lapsilla ei välttämättä ole diagnoosia, joka selittäisi heidän käytöstään.

Koska diagnostiikka on vielä lapsenkengissä, ei koulunkäynnin tukemisesta myöskään kerry tietoa ja osaamista. Myöskään varsinaista tutkimustietoa FASD-lasten koulunkäynnistä ei ole kovin paljon.

FASD-lasten opetuksen haasteisiin voivat kuulua sekä oppimisvaikeuksiin että käyttäytymiseen liittyvät ongelmat. Oppimisvaikeudet saattavat kuitenkin olla piilossa, eli lapsen heikkoa koulumenestystä ei ymmärretä oppimisvaikeuksista johtuvaksi. Voi olla myös niin, että lapsen käyttäytymisen taustalla olevia neurologisen häiriön aiheuttamia ongelmia ei tunnisteta, vaan lapsen käyttäytymisen ajatellaan johtuvan haluttomuudesta noudattaa ohjeita. Nämä ongelmat luonnollisesti korostuvat silloin, jos lapsi ei ole saanut diagnoosia tai jos oireyhtymän vaikutuksia ei koulussa tunneta.

Opetuksen järjestämisen kannalta onkin tärkeää, että lapsen mahdolliset ongelmat ja oppimisvaikeudet on riittävän asiantuntevasti selvitetty. Lisäksi on varmistuttava, ettei lapsella ole esimerkiksi näön tai kuulon ongelmia tai merkittäviä psyykkisiä ongelmia. Siksi lapsen kokonaisvaltainen arviointi on tärkeää.

Vaikka diagnoosia lapsella ei olisikaan, todennäköisesti useimmat FASD-lapset ovat kuitenkin olleet jonkinlaisen suurennuslasin alla jo esikoulussa. Ennen koulunkäyntiä kertyy havaintoja ja tällöin mahdollisiin ongelmiin voidaan kiinnittää huomiota. Kokonaiskuvan lapsen valmiuksista pitäisi muodostua jo ennen koulunkäynnin aloittamista. Tämän vuoksi tulisikin panostaa esikouluun, alkuopetuskohtaan, oppimisvalmiuksien kartoittamiseksi ja oppimisen esteiden tunnistamiseksi.

Koulussa diagnoosi ei ole ensisijainen asia, sillä FASD-spesifejä tapoja opettaa ei ole. Tukitoimet lähtevät niistä koulunkäynnin vaikeuksista, joita lapsella on oppimisessa ja tarkkaavuudessa. Lähtökohtana on tukea niitä asioita, joissa tukea tarvitaan. Esimerkiksi, jos lapsella on matematiikan vaikeuksia, tuetaan matematiikan taitojen kehittymistä.

FASD-lapsilla oppimisen vaikeuksien skaala on erittäin iso. Esimerkiksi alakoulu voi mennä hyvin, ja vasta myöhemmin mukaan saattaa tulla elämän organisoinnin vaikeudet. Toisaalta vaikka koulussa on hankalia alueita, lukiosta voi selvitä aivan mainiosti. Monet FASD-lapset tarvitsevat oppimisympäristöönsä tukea. Englanninkielistä materiaalia alkoholivaurioisten lasten tukemiseen löytyy runsaasti, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa on FASD-lapsille omia erityisryhmiä ja kokonaisia luokkia.