Haastava käyttäytyminen ja mielenterveys

Ympäristön huomio kiinnittyy helposti kehitysvammaisen ihmisen erikoiseen ja toisinaan häiritseväänkin käyttäytymiseen. Puhe kääntyy helposti "ongelmakäyttäytymiseen" tai "käyttäytymisongelmaan", joka yritetään kieltää tai poistaa.

Käyttäytymisen taustalta voi kuitenkin löytyä hyvin moninaisia syitä. Kehitysvammaisen henkilön haastavaksi koettu käyttäytyminen, kuten aggressiivisuus tai itsensä vahingoittaminen, saattaa johtua mielenterveyden häiriöstä, mutta näin ei kuitenkaan aina ole. On tärkeää erottaa, milloin kyse on mielenterveyden häiriöstä ja milloin haastavan tilanteen ja/tai käyttäytymisen taustalta löytyy muita syitä. Kehitysvammaisen ihmisen oirekäyttäytymisen huolellinen tutkiminen on kaiken hoidon ja kuntoutuksen sekä arkielämän tuen järjestämisen välttämätön lähtökohta.

Oirekäyttäytyminen, haastavakin, voi yksilön näkökulmasta palvella sinänsä mielekästä päämäärää, kuten erilaisia toiveita, pelkoja jne. Tällöin ne ovat ihmisen keinoja pyrkiä selviytymään puutteellisilla taidoilla vaikeista tilanteista ja vaatimuksista. Usein taustalta löytyy sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia, kuten kommunikaation, sosiaalisten roolien ja ryhmädynamiikan vääristymiä.

Neuropsykologiset toiminnanohjauksen vaikeudet voivat vaikuttaa käyttäytymisongelmilta, ja joskus käyttäytymisen piirteet selittyvät oireyhtymällä (esim. Aspergerin oireyhtymä tai FraX).

Kun kyse on mielenterveyden ongelmista, on lääkitys usein tarpeen. Sen sijaan kommunikaation ja sosiaalisten suhteiden vääristymien kohdalla lääkityksestä ei yleensä ole apua, joskus kylläkin haittaa. Tästäkin syystä ongelmien ja ristiriitojen huolellinen tutkiminen on tärkeätä.