Haasteena tunteet

Iisalmessa sijaitsevassa Kirkonsalmen palvelukodissa pyritään kehittämään eri tavalla autististen henkilöiden tunneilmaisua, jotta muun muassa haastavaa käyttäytymistä saadaan vähenemään. Autistisilla henkilöllä on paljon voimakkaita tunteita, mutta he ilmaisevat ne usein omalla tavallaan. Autisten ihmisten ei ole helppoa ilmaista tunteitaan, mutta aktiivisesti harjoittelemalla niiden käsittely alkaa sujua yhä paremmin. Palvelukodissa tunteet ovat usein pinnalla, mutta samalla niiden hallinta on parantunut.

Kirkonsalmen palvelukodin autismiyksikkö ja toimintakeskus valmistui viime kesänä ja asukkaat muuttivat uudelle puolelle elokuun ensimmäisellä viikolla. Palvelukodin vanha puoli valmistui vuonna 2000.

Uuden yksikön tilat on suunniteltu nimenomaan autistisille henkilöille, eikä siellä ole esimerkiksi isoja tiloja, jotka saattavat aiheuttaa ahdistusta. Jokaisen asukkaan henkilökohtaiset tarpeet on otettu huomioon jo rakentamisvaiheessa. Yksikön palvelukodissa on kaksi viiden hengen ryhmäkotia, joista toisessa keskitytään erityisesti autismikuntoutukseen.

"Uusi yksikkö rakennettiin, koska Savon alueella on paljon autistisia henkilöitä ja palveluiden kysyntä tulee kasvamaan lähivuosina. Näin asukkaat voivat olla mahdollisimman lähellä lapsuudenkotiaan. Autistisille henkilöille tarvittiin myös omat yksilölliset tilat. Uusissa tiloissa pystytään huomioimaan paremmin kokonaisvaltainen kuntoutus ja yksilölliset tarpeet", yksikön vastaava ohjaaja Merita Luoma kertoo.

Muutto oli asukkaille ja omaisille kova paikka ja siksi siihen valmistautuminen aloitettiin vajaa vuosi ennen muuttoa. Muuttoon liittyviä monenlaisia tunnetiloja purettiin ryhmissä ja lisäksi uuteen yksikköön muuttavat saivat osallistua tulevan kodin suunnitteluun.

"Kävimme tutustumassa uusin tiloihin jo rakennusvaiheessa. Ryhmätapaamisissa myös muuttoon liittyvät pelot alkoivat karista. Kun muuton aika tuli, kaikki sujui yllättävän hyvin", Luoma kertoo.

Haastavalla käytöksellä aina syy

Merita Luoman mukaan uusissa tiloissa voidaan keskittyä entistä paremmin tunteiden hallinnan opetteluun. Tavoitteena on vähentää muun muassa haastavaa käyttäytymistä. Luoman mukaan yksikössä on panostettu myös ohjaajien omientunteiden käsittelyyn. Tunteita käydään läpi muun muassa henkilökunnan kokouksissa ja tiedonsiirtoraporteilla.

"Lähdemme siitä, että autisten henkilöiden haastavan käyttäytymisen ja agressiivisuuden takana on aina joku asia. Haastava käyttäytyminen voi ilmetä monella eri tavalla kuten esimerkiksi huutamisena, tönimisenä tai esineiden rikkomisena. Meillä siihen puututaan heti ja tilanteet selvitetään nopeasti", Luoma kertoo.

Yksikössä on käytössä ongelmanratkaisumalli, jossa pyritään pääsemään heti käsiksi haastavan käytöksen syihin. Yksikön työntekijät käyvät kokouksissaan läpihaastavia tilanteita ja etsivät samalla selityksiä niille. Luoman mukaan tavoitteena on löytää haastavaan käyttäytymiseen jokin selitys, vaikkakaan syitä ei aina saada selville. On tärkeää miettiä myös vaihtoehtoisia toimintamalleja.

"Heittelemme ideoita, mistä esimerkiksi esineiden rikkominen tai toisen töniminen voi johtua. Kirjaamme ideat ylös ja valitsemme niistä mielestämme parhaan selityksen käytökselle. Syy käytökselle voi olla vaikka se, ettei asiakas kestä kovia ääniä ja on siksi hermostunut. Syyn löydettyämme haastavien tilanteiden syntyminen on helpompi ennakoida. Tilanteiden läpikäyminen on tärkeää myös työntekijöille, jotta haastavat tilanteet eivät jää pyörimään mieleen", Luoma sanoo.

Luoman mukaan käyttäytymisanalyysi on erittäin tärkeää. Haastavien tilanteiden analyysissä pitää selvittää tarkasti, ketä oli paikalla ja mitä tapahtui. Syitä perattaessa pohjalta löytyy usein esimerkiksi kommunikaationgelma. Lisäksi on muistettava se, että autistiset henkilöt reagoivat yksilöllisesti eri tilanteisiin.

Luoma kertoo, että autististen henkilöiden tunneilmaisun kehittyminen on vähentänyt haastavaa käyttäytymistä. Siksi tunteiden ilmaisun opettelu on hyvin tärkeää.

Tunteiden merkitys tärkeää oppia

Kirkonsalmen palvelukodissa on pyritty luomaan autistisille henkilöille turvallinen ilmapiiri tunteiden hallinnan opetteluun. Tärkeää on oppia tunnistamaan eri tunnetiloja.

"Opettelemme muun muassa eri ilmeiden hahmottamista. Suruun tai iloon liittyvät tietyt ilmeet ja eleet. Kun tunteet oppii tunnistamaan, niiden hallintakin on helpompaa", Merita Luoma kertoo.

Vaikeus on siinä, että autistiset henkilöt saattavat ilmaista esimerkiksi ilon tai pahan mielen reagoimalla asioihin samalla tavalla. Tällöin ohjaajien merkitys korostuu, ja heidän on osattava oppia tunnistamaan eri tunnetilat. Kommunikoinnissa käytetään muun muassa kuvia, tukiviittomia, puhelaitetta ja aakkostaulua.

Toimintakeskuksen asiakkaiden kanssa tehdään säännöllisesti aistiharjoituksia, joiden avulla opetellaan ilmaisemaan erilaisia tuntemuksia. Tavoitteena on esimerkiksi oppia, miltä karhea tai pehmeä tuntuu.  Nälän, janon ja väsymyksen tuntemusten ilmaisua harjoitellaan käyttäen apuna muun muassa kuvakommunikaatiota.

"Tarkoituksena on oppia ymmärtämään tunteiden ja tuntemusten merkitys, kun tietty tunnetila on päällä. Silloin tunnetta on mahdollista oppia käsittelemään ja myös jakamaan muiden kanssa".

Luoman mukaan ohjaajien pitää osata reagoida oikein erilaisiin tunnetiloihin, vaikka se ei olekaan aina helppoa. Ohjaajien täytyy pysyä rauhallisina, vaikka asiakkaat olisivat levottomia. Tarvittaessa pitää kuitenkin pystyä olemaan myös napakka, jotta tilanne saadaan rauhoittumaan.

"Meillä on käytössä niin kutsuttu time out -tuoli. Joissakin tilanteissa aikalisä on tarpeen tunteiden jäähdyttämiseksi", Luoma kertoo.

Tunneilmaisun opettelussa on tärkeää strukturoitu päivärytmi, joka luo turvallisuutta. Jäsennelty päivä ja mielekäs toiminta luovat raamit oppimiselle.

Kuvat jäsentävät päivää

Arto Kaarakainen on yksi Kirkonsalmen palvelukodin asukkaista ja hänen päivänsä jäsentyvät oman huoneen seinällä olevan struktuuritaulun avulla. Viikkokalenteriin on merkitty kunkin päivän tapahtumat.

Kun tapahtuma on mennyt, Kaarakainen ottaa kuvan pois kalenterista. Hän on suunnitellut kalenteriin erilaisia askareita, joita hän päivän aikana tekee.

Haastattelupäivänä edessä oli jääkiekko-otteluun lähtö ja muutaman päivän päästä vuorossa oli ratsastusta. Viikonloppuun kuuluu tietysti muun muassa saunomista.

Kaarakainen kommunikoi muun muassa viittomien ja kuvien avulla. Hän kertoo olevansa innoissaan otteluun lähdöstä, koska jääkiekko on vauhdikas peli. Ottelussa pääsee tuulettelemaan maaleja ja puoliajalla voi lähteä kahville ja makkaralle.

Teksti: toimittaja Reijo Hakola