Itsemääräämisoikeus ja vaikeavammaiset henkilöt

Vaikeimmin kehitysvammaiset ihmiset ovat usein kaikilla elämän alueillaan riippuvaisia toisista ihmisistä ja siitä, miten toiset ymmärtävät, tukevat ja osaavat tulkita heidän viestejään.

Vaikeimmin kehitysvammaisilla on samanlaisia tarpeita, haluja ja mieltymyksiä kuin kenellä tahansa meistä, mutta he eivät pysty kertomaan toiveitaan puhumalla. Sen sijaan he ilmaisevat itseään pääasiassa olemuksellaan: ilmeillään, eleillään, ääntelyllään ja toiminnallaan.

Näistä ilmauksista voi kehittyä valintoja ja valinnoista päätöksiä, jos läheiset ja eri ammattilaiset pitävät heidän viestejään tärkeinä, opettelevat ymmärtämään niitä ja ovat päätöksentekotilanteissa valmiita ottamaan nämä mielipiteet huomioon.

Vaikeimmin kehitysvammaisen itsemäärämisoikeuden tukeminen haastaa

Kun kommunikointi henkilön kanssa on syystä tai toisesta vaikeaa, voi henkilön mielipiteen selvittäminen ja itsemääräämisen kannalta tärkeiden asioiden esiin saaminen jäädä toteutumatta.

Taustalla saattaa olla ajan puute tai vaikkapa uskomus, etteivät vaikeavammaiset kykene tekemään päätöksiä. Saatetaan myös ajatella, että on mahdotonta tietää, mistä henkilö pitää. Virheellisesti voi syntyä myös ajatus siitä, ettei vaikeavammaiselle henkilölle ole väliä sillä, miten tai missä järjestyksessä jotkut asiat tapahtuvat.

Toisinaan vaikeavammaisen henkilön itsemääräämistaitojen vahvistuminen saatetaan kokea ongelmaksi:

”Päivätoiminnassa oli tehty pitkäjänteistä työtä Timon aloitteellisuuden ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseksi. Vähitellen Timo alkoi kiinnostua muista ihmisistä, hakeutua heidän seuraansa ja osoittaa halukkuuttaan vuorovaikutukseen. Hän alkoi myös ilmaista yhä määrätietoisemmin, jos hänen viestejään ei huomattu ja protestoida äänekkäästi, jos hän ei pitänyt jostain toiminnasta. Kaikki eivät pitäneet muutoksesta, vaan toivoivat ratkaisuja haastavan käyttäytymisen hillitsemiseksi.”

Vaikeavammaisten henkilöiden kohdalla on aktiivisesti etsittävä niitä mahdollisuuksia, joissa vaikeimmin vammainenkin henkilö voi toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan. Usein vaikeammin vammaisten henkilöiden kanssa työskentely ja heidän itsemääräämisoikeutensa tukeminen vaatii työntekijältä kykyä heittäytyä. Hyvään lopputulokseen päästään useimmiten kokeilemisen, yrityksen ja erehdyksenkin kautta.

Vinkkejä vaikeimmin vammaisten itsemääräämisoikeuden tukemiseen

Vaikeimmin vammaisten ihmisten kanssa työskentelevät voivat kehittää omia taitojaan ja herkkyyttään toimia vuorovaikutuskumppaneina. Itsemääräämisoikeutta voi tukea monin eri tavoin.

  • Havainnoi tarkasti vaikeimmin kehitysvammaista kumppaniasi: Miistä asioista hän pitää ja mistä hän ei pidä? Missä hän viihtyy parhaiten? Mistä hän nauttii? Miten hän toimii eri ihmisten kanssa? Miten hän reagoi eri tilanteissa?
  • Kirjaa ylös havaintojasi ja tulkintojasi siitä, mitä hänen viestinsä tarkoittavat ja miten niihin kannattaa vastata.
  • Tutki myös omaa toimintaasi: Mikä toimii ja mikä ei toimi? Mitä voisit tehdä lisää tai muuttaa omassa toiminnassasi? Hyödynnä esimerkiksi videointia.
  • Keskustele ajatuksistasi muiden ihmisten kanssa: Millaisia kokemuksia heillä on? Millaisia tulkintoja he ovat tehneet?
  • Muokkaa arkea ja sen tilanteita sellaisiksi, että vaikeimmin kehitysvammaisen kumppanisi toiveet ja tarpeet toteutuvat.

Lue, miten miten ohjaajana toimiva Johanna tukee vaikeavammaista Iiroa.

Katso Iiron ja Johannan video: