Kaksosraskauden osakeskeytys ym.

Kysymys 

Hei! Saimme tietää nt-ultrassa muutama viikko sitten rv 12+5 tietää odottavamme erimunaisia omilla istukoillaan olevia kaksosia. Sikiö B:n asiat normaalisti (nt 1,9) mutta sikiö A:lla niska/selkä/takapuoli turvotusta enimmillään n. 6,3 mm. Sikiö A vastasi viikkoja 11+6.

Pari päivää tämän jälkeen kävimme uudelleen erikoislääkärin ultrattavana, joka totesi sikiö B:n asiat olevan edelleen hyvin, oli kasvanut kuten pitää. Sikiö A:lla edelleen voimakasta turvotusta sekä vatsan alueella suuri tyrä. Sikiön raajat kippurassa ja ei liikkunut juuri ultran aikana. Lääkäri ennusti sikiön menehtyvän lähiaikoina itsekseen.

Nyt kävimme taas uudelleen kontrolliultrassa rv 14+1. Sikiö B:llä asiat edelleen kunnossa. Sikiö A:lla edelleen turvotusta, viikot vastasi vain 12+4, lääkäri totesi tyräksi katsomansa sittenkin valtavaksi nestepussiksi joka ulottui nyt jo sikiön jalkojenkin päälle (lähtösin virtsarakosta, munuaisista, mistä?). Sekä myös rintakehän kohdalla oli "jotain muodostumaa" ulkopuolella. Myös kampurajalka löytyi sekä sydän oli kallellaan/lappeellaan. Sydän sikiöllä kuitenkin edelleen löi, kaikista todennäköisyyksistä huolimatta.

Meillä tuli puhe osakeskeytysasiasta, jollei sikiö luonnollisesti menehdy. Tästä osakeskeytyksestä haluaisimmekin mahd. nopeasti lisää tietoa, varmasti sitä saammekin ajallaan hoitavasta yo-sairaalasta mutta arvostaisimme kovasti vastaustanne, kaikki tieto on nyt meille avuksi. Meidän hoitavassa keskussairaalassa ko. toimenpidettä ei tehdä.

Meillä olisi edessä päätös myös mennäkö lapsivesipunktioon vai hakea keskeytyslupaa pelkillä ultralöydöksillä, jos osakeskeytykseen joka tapauksessa päädytään niin silloinhan punktio ikään kuin turha? Jos taas päädytään odottamaan luonnollista menehtymistä (rv 24 rajan yli) olisi ennusteita varten tieto kromosomeista varmaankin hyödyllinen?

- Miten osakeskeytys käytännössä tapahtuu?

- Onko riskit millaiset terveelle sikiölle? Hän on kohdun yläosassa omassa pussissaan, istukka kohdun takaseinämässä. A sikiö (keskeytettävä) on alhaalla, istukka kiinni kohdun etuseinämässä.

- Lisääkö suuremmat raskausviikot riskiä? Jos, niin miksi? Tottakai haluaisimme odottaa mahd. pitkään luonnollista keskeytymistä. Mutta onko se terveen sikiön kannalta ajan kuluminen riskejä lisäävä asia? - Kumpaa pidätte suurempana riskinä, osakeskeytystä rv 24 mennessä vai sitä että sikiö jatkaa kasvuaan rv24 yli ja menehtyy kohtuun myöhemmillä viikoilla? (jos menehtyy?)

- Jos/kun sikiö menehtyy tai abortoidaan kohtuun, kasvaako toisen sikiön ennenaikaisuuden riskit?

- Kuinka todennäköisenä näillä saaduilla tiedoilla pidätte sikiön itsestään menehtymistä kohtuun jos kromosomivikaa ei ole rakennevikojen lisäksi?

- Entä poikkeavan sikiön elinmahdollisuuksista/ajasta kohdun ulkopuolella jos kromosomivikaa ei ole vaan vain nämä todetut rakenneviat?

Yritämme nyt ajatella asioita terveen sikiön kannalta mahdollisimman riskittömäksi, koska olemme ymmärtäneet että vaikka poikkeavaksi todettu sikiö jaksaisikin kohdussa synnytykseen asti ei hänellä olisi elinmahdollisuuksia kohdun ulkopuolella? Emmekä missään nimessä tietenkään haluaisi tänne synnyttää vaikeasti rakennevikaista lasta kuolemaan, joten tilanne on vähintäänkin hankala. Kiitos etukäteen! Kaikki tiedot ovat tervetulleita avuksi vaikeisiin päätöksiin!

Vastaus 

Vaikea kysymys etenkin, kun ei itse ole nähnyt kokonaisuutta. Aivan selvää kuvaa sikiön rakennepoikkeavuuksista ei siis ymmärtääkseni ole saatu? Eikö tutkimuksia ole siirretty yo-sairaalaan jo heti poikkeavuuksien löydyttyä? Ehkä siellä olisi heti pystytty aisaa selvittämään.

Mielestäni, jos on erimunaiset kaksoset, joista toisella todetaan elinkyvyttömyyttä aiheuttavia poikkeavuuksia (kromosomi- tai rakenneperäisiä), on järkevää lähteä miettimään raskauden osakeskeytystä. Toimenpide on hyvä tehdä noin rvk 11-15. Mielestäni ei ole mieltä odottaa keskeytysrajaan (rvk24). Toisen sikiön kannalta riski liittyy lähinnä koko raskauden keskeytymiseen, joka tarkoittaa rvk 22-24 jo ennenaikaista synnytystä ja siten terveelle sikiölle suuria keskosuusongelmia, jos hän jää henkiin. Keskenmenoriski kasvaa raskauden edetessä. 2. raskauskolmanneksen alkupuolella keskenmenoriski on luokkaa 5%.

Toimenpide tehdään ultraääniohjauksessa pistämällä sikiön sydämen alueelle kaliumkloridia pieni määrä. Tällä saadaan sydämensyke loppumaan. Sikiö muumioituu ajan kuluessa kohdun reunaan. Edellytys toimenpiteelle on, että sikiö sijaitsee siten kohdussa, että siihen päästään suoraan, ei toisen sikiöpussin kautta. Mitä vähemmän pistoja sitä pienempi keskenmenoriski raskaudelle. Tietysti tällaiset toimenpiteet on hyvä keskittää yksikköön, jossa niiden tekemiselle on kokemusta. Jos rakennepoikkeavuudet on todettu erittäin vaikeiksi, ei ehkä ole tarvetta tutkia ainakaan etukäteen kromosomeja (samalla vähennetään pistoksia ja keskenmenoriskiä). Mahdollisesti toimenpiteen yhteydessä voi ottaa samalla istukka-/lapsivesinäytteen lähinnä diagnoosin tarkentamiseksi ja siten neuvonnan ja tulevien raskauksien vuoksi.

On todella vaikea arvioida sikiön kohtaloa kohdussa tai hänen synnyttyä etenkään kun ei itse nähnyt sikiötä. Tuskin elinmahdollisuuksia.

Ymmärrettävästi erittäin vaikea tilanne perheelle ja suuri päätös tehtäväksi. Osakeskeytys ei välttämättä huono vaihtoehto.

Ystävällisin terveisin
Ansa Aitokallio-Tallberg
LKT, naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri