Kavereiden merkitys

Elämän aikana meille karttuu runsaasti tietoa, miten erilaisissa tilanteissa tulee käyttäytyä, Tunnemme oman kulttuuriimme liittyviä sosiaalisen elämän pelisääntöjä, odotuksia, käyttäytymistapoja ja syy- ja seuraussuhteita.

Monet kehitysvammaiset toimivat varsin taitavasti tutuissa ympyröissä, mutta uudet tilanteet saattavat aiheuttaa ongelmia. Tämä liittyy usein siihen, että monilla kehitysvammaisilla henkilöillä on melko vähän tietoa ja kokemusta sosiaalista suhteista sekä rajallinen kyky havainnoida tilanteita. Tämä voi johtaa väärinymmärryksiin, esimerkiksi henkilö koskee tai halaa kulttuuriimme kuulumattomalla tavalla täysin vieraitakin ihmisiä, jotka puolestaan usein hyvää hyvyyttään vastaavat halaukseen.

Kolmas ongelma on siinä, että he eivät kognitiivisten rajoitustensa takia kenties osaa käyttää edes sitä informaatiota, mikä heillä on käsillä olevasta tilanteesta ja aikaisemmista vastaavista.

Ryhmätilanteet ja kahdenkeskeiset tilanteet

Tutkimusten mukaan osa kehitysvammaisista selviää paremmin ryhmätilanteissa kun kahdenkeskisissä kaverisuhteissa. Tämä saattaa liittyä siihen, että ryhmätilanteissa on enemmän rooleja, esimerkiksi ryhmässä on mahdollista myös vetäytyä  taka-alalle tai myötäillä ryhmän mielipidettä.

Osalle kehitysvammaisista henkilöistä myötäileminen saattaa liittyä huonoihin kokemuksiin. Hankalissa tilanteissa neuvottelu ja suostuttelu voisivat olla paras tapa toimia toisten kavereiden kanssa, jos henkilö kuitenkin tokaisee melko suorasti ajatuksensa, saattaa se aiheuttaa kavereissa ärsyyntymistä. Jos joutuu riitaan kavereiden kanssa, on aina riski jäädä toiseksi. Niinpä kaveripiirissä parhaiten toimivaksi strategiaksi onkin usein osoittautunut myönteinen myöntyvyys, matalalla profiililla jonon jatkona pysyminen. Se ei kenties tuota suuria voittoja, mutta sillä tavoin kertyy vähiten hävittävää.

Kahdenkeskinen vuorovaikutus vaatii vastavuoroisuutta ja lojaalisuutta. Kehitysvammaisten ystävyyssuhteet voivat kariutua siihen, että henkilön on vaikea ymmärtää, että esimerkiksi luottamuksellisten asioiden kertominen kolmannelle henkilölle saattaa pilata ystävyyden. Tämä voi vaikeuttaa myös pidempiaikaisten parisuhteiden syntymistä.

Kaveripiirin merkitys

Murrosiän kynnyksellä usein kehitysvammaisen nuoren tilanne kaveripiirissä muuttuu. Kaveripiirin kriteerit siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä, kuka on hyvä tyyppi ja kuka ei, kiristyvät oleellisesti. Tässä vaiheessa osa nuorista hakeutuu itseään nuorempien lasten seuraan tai alkaa vältellä tai vetäytyä kokonaan seurasta.

Nuoruusiän kehitystehtävien läpi käyminen on näille nuorille erityisen vaikeaa. Myönteisen identiteetin muodostaminen aktiivisena, tavoitteita ja unelmia omaavana nuorena aikuisena, jolla on elämän kaikki mahdollisuudet edessään, ei välttämättä käy spontaanisti nuorelta, joka kokee toistuvia epäonnistumisia, ei oikein pärjää ikätovereidensa kanssa eikä usko omiin kykyihinsä.

Nuorelle muodostuu kuva omasta sosiaalisesta kyvystä kaikkein vahvimmin ikätovereiden kautta. He ovat sekä malleina että vertailukohteina. Jos nuoren käsitys omasta pärjäämiskyvystä kaveripiirissä on kovin hauras, lapsi voi mieluummin vetäytyä ikäistensä seurasta, mikä puolestaan voi johtaa sivuun jäämisen kierteeseen ja tilanteet, joissa voisi oppia olemaan yhdessä näivettyvät.

Lisätietoa 
  • Seurustelu, Väestöliitto
  • Vesa Närhi, Heikki Seppälä & Pekka Kuikka (toim.) 2010 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niilo Mäki Instituutti.