Käynnissä olevia ja tulevia muutoksia

Uusi terveydenhuoltolaki astui voimaan 1.5.2011. Lakiuudistuksen myötä kansalaisten valinnanvapaus lisääntyy. Asiakas voi vapaasti valita hoitopaikkansa ja mahdollisuuksien mukaan myös häntä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen. Kunnan asukkaalla on mahdollisuus vaihtaa terveysasemaa oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä enintään kerran vuodessa. Hoitopaikan valinnanvapaus laajenee vaiheittain.

Laki vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Lisäksi laissa korostetaan potilaan roolia oman hoitonsa suunnittelussa.

Asiakas voi käyttää julkisia terveyspalveluja myös kotikuntansa ulkopuolella, jos hän oleskelee siellä pitempiaikaisesti, kuten vapaa-ajan asunnolla. Kiireellisessä hoidossa voi edelleen käyttää minkä tahansa paikkakunnan terveyspalveluja.

Uudessa terveydenhuoltolaissa korostetaan, että jokaisella on oikeus yhdenvertaisiin terveyspalveluihin. Ihmisiä ei saa asettaa eri asemaan esimerkiksi iän, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella.

Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan.

Tulossa olevia muutoksia

Laitoshuollon purkaminen ja terveydenhuoltolain muuttuminen vaikuttavat siihen, että kehitysvammaisia henkilöitä hoidetaan yhä enemmän perusterveydenhuollossa.

Edelleen iso osa kehitysvammaisten henkilöiden terveyspalveluista järjestetään erityishuoltona. Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu erityishuoltolain uudistaminen. Tuleva erityishuoltolain korvaaminen osana vammaislainsäädännön uudistamista tulee selkeyttämään terveyspalveluiden käytössä lakien tulkintaa.

Suomessa on pitkään koulutettu kehitysvammalääkäreitä, jotka ovat pääsääntöisesti työskennelleet kehitysvammalaitosten poliklinikoilla. Laitosten purun myötä kehitysvammalääkäreiden työnkuva muuttuu enemmän lähipalveluja tukevaksi toiminnaksi.