Lähihoitajan tutkinto on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto.

Toisen asteen koulutusuudistuksessa 1990-luvulla yhdistettiin sosiaalialan kouluasteiset tutkinnot sekä terveysalan tutkinnot uudeksi perustutkinnoksi, jonka tutkintonimikkeeksi tuli lähihoitaja. Vanhoja tutkintonimikkeitä olivat esimerkiksi kehitysvammaisten hoitaja ja perushoitaja.

Nuorisoasteen opinnot suoritetaan yleensä päiväopintoina. Aikuiskoulutuksessa vaihtoehtoja ovat myös monimuoto-opinnot, oppisopimus tai jopa näyttötutkinto, jos alalta on jo paljon kokemusta. Tällöin oppilaitoksella annettava teoriakoulutus järjestetään yleensä iltaisin, joten opintoja voi suorittaa työn ohessa.

Lähihoitajan opintojen laajuus on 120 opintoviikkoa, sen suorittaminen kestää yleensä 2–3 vuotta. Lähihoitajan opinnoissa on mahdollisuus erikoistua kehitysvamma-alalle valitsemalla 40 opintoviikon eli noin vuoden laajuisen vammaistyön koulutusohjelman. Myös kuntoutuksen koulutusohjelmaan voi sisältyä vammaistyötä. Muissakin koulutusohjelmissa voi tutustua vammaistyöhön työharjoitteluiden kautta.

Vammaistyön koulutusohjelma

Vammaistyön koulutusohjelman suorittanut osaa kohdata eri-ikäisiä vammaisia henkilöitä yksilöllisesti sekä kuntouttavaa työotetta käyttäen suunnitella, toteuttaa ja arvioida heidän hoitoaan. Hän osaa toimia vammaistyön verkostoissa ja toteuttaa hoitoa ja kuntoutusta moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Vammaista henkilöä tuetaan ammatillisessa koulutuksessa, itsenäisessä, tuetussa tai ohjatussa työssä sekä eri asumismuodoissa. Työntekijä toteuttaa ja arvioi lääkehoitoa. Hän osaa huolehtia vammaisen henkilön yksilöllisistä tarpeista ja ohjata häntä apuvälineiden käytössä.

Mahdollisia työpaikkoja ovat kuntien, kuntayhtymien, yksityisten palvelujentuottajien, vammaisjärjestöjen ja säätiöiden toimintayksiköt, kuten asumisyksiköt, palvelutalot, perhekodit, perhehoito, perheet ja päivähoito, opetus, laitoshoito, työ- ja toimintakeskukset ja tuettu työ.

Työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Esimerkiksi Keski-Suomessa kuitenkin vain alle viisi prosenttia valmistuvista lähihoitajista oli valinnut Vammaistyön koulutusohjelman (2007, Valo-hanke).

Kehitysvamma-alan ammattitutkinto ja kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto

Kehitysvamma-alan ammattitutkinto on tarkoitettu kehitysvamma-alalla toimiville työntekijöille, joilla on vähintään sosiaali- ja/tai terveysalan ammatillisen perustutkinnon tasoiset tiedot ja taidot ja noin kolmen vuoden työkokemus alalta.

Koulutus soveltuu erityisesti työntekijöille, joiden tutkintoon ei ole kuulunut kehitysvamma-alan opintoja. Koulutukseen voivat hakeutua myös pitkään alalla toimineet, ilman tutkintoa olevat työntekijät. Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona, tutkinnon osittain.

Kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto on tarkoitettu kehitysvammahuollossa toimiville työntekijöille, joilla on vähintään sosiaali- ja /tai terveysalan ammatillisen perustutkinnon tasoiset tiedot ja taidot, noin viiden vuoden työkokemus alalta sekä syventäviä ja täydentäviä opintoja alalta.

Erikoisammattitutkinto on  aikuisille suunnattu joustava tapa kehittää ammattitaitoaan ja suorittaa alansa vaativimpien työtehtävien hallintaan valmentava tutkinto. Tutkinto antaa laaja-alaiset valmiudet alan erikoisosaamiseen ja  kehittämiseen. Koulutus toteutuu oppisopimuskoulutuksena tai omaehtoisena monimuotokoulutuksena. Kehitysvamma-alan erikoisammattitutkintoa on pilotoitu Helsingin Diakoniaopistossa.

Lähteet

• Kunnat.net (www.kunnat.net)
• Opintoluotsi (www.opintoluotsi.fi)
• Koulutusoppat (www.koulutusnetti.fi)
• Ammatinvalinta AVO, Lähihoitaja (www.mol.fi)