Helsingin Diakoniaopisto on ammatillinen toisen asteen oppilaitos. Muiden koulutusvaihtoehtojen lisäksi opistolla on mahdollista suorittaa ammatillisia perustutkintoja kuten lähihoitajan tutkinto. Lähihoitajien työllisyystilanne on erittäin hyvä. Moni opiskelijoista saa työpaikan jo opiskeluaikana.

Lähihoitajan tutkinto toimii yhtenä varteenotettavana väylänä myös kehitysvamma-alalle. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa on kolme yhteistä osaa ja yksi erikoistumisosa, joka suoritetaan viimeisenä opiskeluvuotena. Laajuudeltaan lähihoitajan opinnot kattavat 120 opintoviikkoa, ja koulutus kestää koulutustaustasta riippuen 2–3 vuotta.

”Jos tulee suoraan peruskoulusta, opinnot kestävät kolme vuotta aikuisilla ja lukion käyneillä taas kaksi vuotta. Jälkimmäisillä ryhmillä perusopinnot vievät yhden opintovuoden, kun taas peruskoulupohjaisilla kaksi vuotta. Ero tulee siitä, että ylioppilailla ja aikuisilla perusopintoihin ei kuulu matematiikkaa, fysiikkaa ja kieliä. Ammatilliset aineet ovat kaikille yhteisiä”, sosiaalialan opettaja Pirjo Rintala selventää.

Opettaja Pirjo Rintala Diakoniaopiston pihalla.

Kaikille yhteisiä osakokonaisuuksia ovat hoito ja huolenpito, kasvun tukeminen ja ohjaus sekä kuntoutumisen tukeminen.

Erikoistumista varten viimeiseksi opiskeluvuodeksi valitaan yksi 40 opintoviikon laajuinen koulutusohjelma. Näitä ovat asiakaspalvelu ja tietohallinta, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, mielenterveys ja päihdetyö, sairaanhoito ja huolenpito, vanhustyö sekä kuntoutus ja vammaistyö. Varsinkin kahden viimeksi mainitun kautta on mahdollista suuntautua töihin kehitysvamma-alalle.

Vammaistyön koulutusohjelma

Vammaistyön koulutusohjelmassa kehitysvammaisuus on luonnollisesti muita koulutusohjelmia laajemmin esillä. Vammaistyön koulutusohjelma eroaa muista koulutusohjelmaopinnoista siten, että työssä oppimisen jaksoja on kahden sijasta kolme; näin opiskelijat pääsevät tutustumaan peräti kolmeen eri vammaisalan työpaikkaan jo opiskelunsa puolesta.

Vammaistyön koulutusohjelma rakentuu kolmesta erillisestä teemasta. Käytännönläheisessä koulutuksessa korostuvat yhteistyö työelämän kanssa ja oppiminen erityisesti tekemisen kautta. Opintojen kuluessa jokainen opiskelija perehtyy johonkin vaikeasti vammaisten ihmisten kanssa käytettävään menetelmään, esimerkiksi aistien hyödyntämiseen oppimisen tai arjen tukena. Tätä metodia sovelletaan sittemmin käytäntöön vaikkapa työpaikalla.

Rintala kiittää opiskelijoiden aktiivista osuutta koulutusohjelman kehittämisessä. Opiskelijoilta saatujen ehdotusten perusteella on esimerkiksi opinnäytetöitä ryhdytty videoimaan, jolloin tallenteet voidaan esittää evästykseksi uusille opiskelijoille. Huomattavaa kyllä, myönteistä palautetta on tullut erityisesti yhteisestä työskentelystä talon kehitysvammaisten opiskelijoiden kanssa.

Sosiaalialalla työskentelee perinteisesti pääasiassa naisia. Vammaistyön koulutusohjelmassa on haastatteluhetkellä kolme miesopiskelijaa, mitä voidaan jo pitää hyvänä tuloksena. Opiskelijat ovat huomanneet, että joissain tapauksissa siviilipalvelusmiehet ovat innostuneet kokemuksiensa kautta opiskelemaan kehitysvamma-alaa.

Kuntoutuksen koulutusohjelma

Rintala valottaa, että kuntoutuksen koulutusohjelma jakautuu neljään osaan. Pienin näistä, toiminta kuntoutuksen palvelujärjestelmässä, on kaikille koulutusohjelmaopiskelijoille yhteinen, ja loput 36 opintoviikkoa rakentuvat psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä toimintakykyä tukevista ja edistävistä teemoista.

Haastatteluhetkellä kuntoutuksen koulutusohjelmassa suurin osa opiskelijoita oli aikuisopiskelijoita, peruskoulu- ja lukiopohjaisia oli puolestaan osapuilleen yhtä paljon.

Helsingin Diakoniaopistossa kuutisen vuotta tarjolla ollut koulutusohjelma antaa valmiudet kehitysvammatyöhön, mutta se ei kuitenkaan erityisesti painota kehitysvamma-alaa. Varsinaisesti kehitysvammaisuutta käsitteleviä opintoja tässä työelämän aloitteesta syntyneessä koulutusohjelmassa onkin erittäin vähän. Voidaan tiivistää, että koulutusohjelma on yleispätevämpi kokonaisuus, jossa kehitysvamma-alan painottaminen lepää käytännössä opiskelijan oman kiinnostuksen ja aktiivisuuden varassa.

”Aihepiiriä ei sivuta lainkaan, ellei opettaja tunne itse kehitysvamma-alaa ja sisällytä sitä opetukseen. Kehitysvammatietouden sijaan opinnot painottuvat psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen kuntoutuksen puolelle.” Rintala itse on tuonut kehitysvammaisuusnäkökulmaa esille yhden opintoviikon mittaisessa kommunikaatiomenetelmät ja viestintäteknologia -osiossa. ”Oppilaitoksessamme pyritään kuitenkin käsittelemään kehitysvammaisuutta jo perusopinnoissa, jotta opiskelijoille syntyisi aiheesta jonkintasoinen tietämyspohja. Asiasta on jatkuvasti keskusteltu – vammaisnäkökulma pitäisi ottaa esille jo opintojen alussa, kasvun tuen ja ohjauksen vaiheessa.”

”Ensi syksystä alkaen kuntoutuksen koulutusohjelman opiskelijat osallistuvat ylilääkäri Markus Kasken pitämälle yhden opintoviikon mittaiselle kehitysvammaisuuden lääketieteellisiä syitä käsittelevälle luennolle. Näin opiskelijat saavat ryhmänä jo jonkin verran kehitysvammaisuustietoa.”

Koulutusohjelmaan sisältyy kaksi työharjoittelujaksoa – työssäoppiminen ja syventävä työssäoppiminen – jotka muodostavat yhdessä neljäntoista opintoviikon kokonaisuuden. Tässäkin kytkös kehitysvamma-alaan paljon riippuu opiskelijan omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta. ”Opiskelijasta itsestään riippuu paljon, pääseekö hän harjoittelemaan kehitysvamma-alan työpaikalle. Esimerkiksi syksyn harjoittelupaikat tilataan jo keväällä, jolloin opiskelija pystyy vielä vaikuttamaan siihen, mitä paikkoja tulee tarjolle.”

”Teemme paljon yhteistyötä työelämän kanssa, ja sieltä on tullut palautetta siitä, että opiskelijat eivät välttämättä tiedä mitään kehitysvammaisuudesta. Tämä on saanut meidät tarkastelemaan opintosuunnitelmia. Tuntuisi oikealta, että perusopinnoissa käsiteltäisiin jollakin tavalla kehitysvammaisuutta, ja tätä tietämystä voitaisiin myöhemmin syventää vammaistyön koulutusohjelmassa.”

Kuntoutuksen koulutusohjelma on verraten suosittu valinta opiskelijoiden keskuudessa. Tällä hetkellä koulittavana on kuudentoista hengen ryhmä, mutta syksyllä opiskelijoita on tiedossa jo kaksinkertainen määrä.