Honkalammen kuntayhtymä, Pohjois-Karjala

Tavoite

Honkalammen kuntayhtymän projekti Kuntouttavan toimintamallin kehittäminen oli osa Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun hallinnoimaa hanketta Perenna-täydennyskoulutuksella osaamista sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Koko projektin tavoitteena oli Pohjois-Karjalan kuntien asiakaslähtöisten peruspalvelujen moniammatillinen kehittämistyö.

Perenna-täydennyskoulutushankkeen tavoitteena Honkalammen kuntayhtymässä oli asiakaslähtöisyyden parantaminen, tasavertaisuuden edistäminen, laadunhallinta- ja arviointimenetelmien kehittäminen, henkilöstön työssäjaksamisen vahvistaminen sekä täydennyskoulutusohjelman laatiminen muuttuvan vammaishuollon tarpeisiin.

Kohderyhmä

Kohderyhmään kuului koko henkilöstö. Pääasiassa osallistujat olivat hoito- ja ohjaushenkilöstöä sekä erityistyöntekijöitä.

Taustaa

Kehitysvammahuoltoon kohdistuu monenlaisia muutospaineita.

Honkalammen kuntayhtymässä on viime vuosina keskitytty tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelujen tuottamiseen lapsille, nuorille ja aikuisille. Kuntouttava lähestymistapa, uudet terapiamenetelmät ja myös kehitysvammaisten ikääntyminen edellyttävät henkilöstön ammatillisten valmiuksien kehittämistä.

Tulevaisuuden osaamisvaatimusten mukaan ihmisarvon kunnioittaminen ja asiakaslähtöisyys sekä tasavertaisuuden edistäminen toiminnan arvolähtökohtina edellyttävät, että henkilöstö hallitsee puhetta tukevat kommunikaatiomenetelmät asiakkaan yksilöllisten edellytysten mukaan.

Henkilöstön ikääntyminen tuo mukanaan omat haasteensa kehittämistyölle. Honkalammen kuntayhtymän 290 vakinaisesta henkilöstöstä jää vuoteen 2015 mennessä eläkkeelle puolet.

Toteutus

Tavoitteiden toteuttamiseksi perustettiin kuusi kehittämistiimiä. Tiimien kehittämisaiheet olivat

1. Puhetta tukevat kommunikaatiomenetelmät ja kommunikaatioympäristö
2. Haasteellisen käyttäytymisen kohtaaminen
3. Lasten ja nuorten kuntouttava toiminta
4. Ikääntyvä kehitysvammainen
5. Kuntouttava työtoiminta
6. Sosiaalilainsäädännön päivitys.

Tuloksia

Tiimien kehittämistyön tuloksina syntyi mm. vaikeavammaisen asiakkaan mukana kulkeva kommunikaatiolehti, joka helpottaa kommunikointia. Lisäksi suunniteltiin uusia lomakkeita mm. kuntouttavaan työtoimintaan ja asiakkaan työtaitojen kartoittamiseen. Lasten ja nuorten hoito- ja kuntoutusjaksoille suunniteltiin lomakkeita, joilla pyritään parantamaan tiedottamista kodin ja osaston välillä. Kansio tehtiin myös ikääntyvän kehitysvammaisen hoidosta. Verkkoon tehtiin kansio sosiaalilain pykälistä, perustettiin "kiikkutuoli-ryhmä" ikääntyneille kehitysvammaisille ja pysähdyttiin miettimään hyviä hoitokäytäntöjä haasteellisesti käyttäytyvän asiakkaan kohdalla.

Koulutussuunnitelmassa lähdettiin liikkeelle itsetuntemuksen syventämisestä ja omien voimavarojen kartoittamisesta. Kuntoutuksen lähtökohdat -osiossa syvennettiin vammaisalan tietoutta elämänkaari-ajattelun pohjalta. Viestintä-osiossa oli tarkoitus kiinnittää huomiota kommunikaatiomenetelmiin, ilmaisutaitoon, kuntouttavaan ympäristöön ja perheen/omaisten kohtaamiseen. Tämä osio toteutui vain perheen/omaisten kohtaamisen ja osittain kommunikaatioympäristön rakentamisen osalta. Erityiskysymys-osiossa syvennyttiin esim. autismiin ja kehitysvammaisten psyykkisiin sairauksiin.

Koulutustilaisuudet olivat varsin suosittuja, ja koulutuksiin osallistui väkeä 30–50 henkeä/luento. Ilmapiiri luennoilla oli keskusteleva ja motivoitunut, sillä koulutusaiheet olivat ajankohtaisia ja ne nousivat käytännön kehitysvammatyöstä. Perenna-hankkeen ansiosta oma työ alettiin nähdä toisella tavalla. Keskustelu oman työn sisällöistä kuntayhtymässä lisääntyi.

Rahoitus

Projekti sai ESR-rahaa. Projektiaika oli 2002–2003.