Kehitysvammaisten tukiliitto

Tavoite

Projektin tavoitteena oli kehittää uusi tapa työskennellä syrjäytymisvaarassa olevien kehitysvammaisten henkilöiden kanssa. Tavoitteena oli myös mahdollisen rikolliskierteen katkaiseminen.

Tavoitteisiin pyrittiin kehittämällä osallistujien työtaitoja, osaamista, sosiaalisia taitoja ja minäkuvaa. Yksilön tasolla tämä merkitsi itsetunnon, itsearvostuksen ja toimintakyvyn lisääntymistä. Toimintakyky näkyi tietojen ja taitojen kehittymisenä niin työssä kuin työyhteisössäkin.

Projektin päämääränä oli halu vaikuttaa myös yhteiskunnan rakenteisiin.

Kohderyhmä

Kohderyhmässä oli lievästi kehitysvammaisia ja henkilöitä, joilla oli oppimiseen liittyviä ongelmia. Näillä henkilöillä oli erityisenä vaarana syrjäytyä yhteiskunnasta.

Mukana oli kaksitoista miestä, joiden keski-ikä oli 27 vuotta. Henkilöiden työteho oli keskimääräistä alhaisempi. Jotta miehet olisivat työllistyneet vapaille markkinoille, he olisivat tarvinneet voimakkaita tukitoimia. Projekti toteutettiin Lempäälän monitoimikeskuksessa.

Taustaa

Projektin alkuvaiheessa etsittiin Pirkanmaan alueelta sopivaa pilottiryhmää, jonka tehtävä olisi kehittää sosiaalisen kuntoutuksen menetelmää. Ryhmän jäsenet valittiin eri kunnista ja erityishuoltopiirin kuntayhtymästä. Ryhmä työllistyi Lempäälän monitoimikeskukseen todelliseen työhön. Projektin vetäjät olettivat, että valmiudet ja taito työntekemiseen saadaan parhaiten tekemällä työtä.

Projektin vetäjät myös itse tekivät samaa työtä kuin kuntoutettavat. Kuntoutujien määrä vaihteli eri ajanjaksoina.

Vuonna 1999 ryhmä aloitti yhteistyön Etelä-Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Ryhmän työtehtävät muuttuivat. Nyt sen tehtävänä oli mm. puuston karsiminen, taimien istutus ja jätepuun jatkojalostus.

Toteutus

Työmenetelmänä käytettiin sosiaalista kuntoutusta, jossa

a) ohjaamisen periaatteina olivat

• yhdessä tekeminen; projektin vetäjät tekivät samaa työtä asiakkaiden kanssa
• tavoitteiden ja toiminnan reflektoiminen ryhmässä
• opetettavien tehtävien jakaminen osatehtäviin
• merkityksellisen roolin saaminen
• todellisen työn tekeminen todellisessa ympäristössä
• konfliktien välitön selvittäminen
• itseohjautuvuuden lisääminen
• ryhmään kuulumisen vapaaehtoisuus

b) edetään porrastetusti ja

c) pidetään huolta työturvallisuudesta ja ravinnosta.

Tulokset

Kaikilla saroilla nähtiin positiivisia vaikutuksia, ja sosiaaliset taidot kehittyivät. Se näkyi esimerkiksi rohkeutena tehdä päätöksiä. Käytösongelmat vähenivät selvästi, koska ryhmä oli suhteellisen pieni ja ohjausresurssit olivat riittävät.

Ohjauksen määrällä oli myös suotuisa vaikutus työtehtävien oppimiseen. Työtehtävissä onnistuminen lisäsi henkilöiden omanarvontuntoa ja ryhmän arvostusta. Myös alisuoriutuminen väheni.

Ryhmä oli alussa hyvin heikossa asemassa verrattuna muihin monitoimikeskuksen työntekijöihin. Kun sekä työtahti että työnjälki paranivat, myös heidän asemansa koko työyhteisössä nousi.

Ryhmäläisten mahdollisuudet työllistyä avoimille työmarkkinoille kuntoutusprosessin jälkeen olivat varsin huonot. Osa syy siihen oli työlainsäädännön ja sosiaaliturvan jähmeys. Osa ryhmäläisistä kokeili tehdastyöskentelyä, mutta kukaan ei solminut palkkasuhdetta, kun kokeilu loppui.

Mahdollisuus-projektille haettiin jatkoprojektia, jonka nimenomaisena tehtävä on selvittää työpolkuja kuntoutus- ja koulutusohjelmien jälkeen.

Rahoitus

Projektia rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Projektiaika oli 1998–2000.