Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki

Tavoite

Palvelunohjauksen tavoitteena oli tukea perheiden jaksamista, arjessa pärjäämistä ja tuoda selkeyttä tuen ja palveluiden kokonaisuuteen. Perheitä ohjattiin tarkastelemaan omaa tilannettaan ja hahmottamaan yhdessä palveluohjaajan kanssa omat voimavaransa ja tarpeensa sekä tulevaisuuden tavoitteensa. Perheiden palvelukokonaisuuden keskeisimpänä kuvaajana oli perhekohtainen palvelusuunnitelma.

Kohderyhmä

Kohderyhmänä olivat pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja nuorten perheet. Paikallisissa kokeiluissa mukana olleet perheet olivat useiden eri organisaatioiden asiakkaita.

Kokeilu toteutettiin kolmessatoista kunnassa, seutukunnassa ja kuntayhtymässä omana kehittämistyönä ilman erillisiä lisäresursseja. Ministeriön panoksena on ollut hankkeen valtakunnallinen koordinointi.

Toteutus

Erityisen aktiivisia palveluohjauksen puolestapuhujia ovat olleet vanhemmat. Yhtenä palvelunohjausideologian eteenpäin viejänä on ollut Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten vanhempainjärjestöjen yhteistyöryhmä YTRY.

Paikallisten hankkeiden työskentely jakautui kolmeen osaan:

• suunnitteluvaihe syksy 2001
• palvelunohjauksen käytäntö 2002
• raportointi kevät 2003.

Suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa oli tärkeää, että eri hallintorajat ylitettiin, kun etsittiin asiakaslähtöistä toimintatapaa. Palvelunohjauksen toteutuksessa asiakkaana oli koko perhe, koska pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten hyvinvoinnin perusta on hyvinvoivassa perheessä.

Palveluohjaajina toimi usean eri ammatin edustajia, joiden työn osaksi palvelunohjaus voidaan niveltää. Palveluohjaajien tärkeimpänä tukena olivat paikalliset avainhenkilöryhmät ja ohjausryhmät, työnohjaus ja koulutus.

Tulokset

Kokeiluissa vahvistui, että palvelunohjaus pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja heidän perheidensä kanssa ei voi toteutua vain yhden sektorin tekemä työnä. Työ edellyttää hyvin suunniteltua käytäntöä, eri organisaatioiden ja hallintokuntien välistä yhteistyötä sekä keskinäisiä selkeitä pelisääntöjä. Myös hyvä tiedonkulku ja yhdessä jaettu näkemys siitä, mitä palvelunohjauksella kunnassa tai alueella tarkoitetaan, ovat työn edellytyksiä.

Jälkimmäinen edellyttää palvelunohjauksen paikallista kuvaamista ja toiminnan suhteuttamista käytettävissä oleviin resursseihin.

Kehittäminen jatkuu kaikilla kokeilussa mukana olleilla alueilla ja paikkakunnilla. Sosiaali- ja terveysministeriöltä toivotaan jatkossa jämäkkää informaatio-ohjausta, selkeitä suosituksia ja ohjeita sekä rahoitusta kehittämistyöhön. Palvelunohjaus nähtiin kokeilualueilla ensisijaisesti työmenetelmänä ja sen todettiin soveltuvan useille muillekin asiakasryhmille kuin pitkäaikaissairaille ja vammaisille lapsille ja nuorille perheineen.

Rahoitus

Sosiaali- ja terveysministerö vastasi valtakunnallisesta koordinoinnista syntyneistä kuluista. Muista kuluista vastasivat mukana olleet kunnat. Projektiaika oli 2001–2003.