Kehitysvammainen henkilö asiakkaana

Kehitysvammainen henkilö asiakkaana

Tämä sivu on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Sen sisällöstä voivat kuitenkin hyötyä kaikki asiakaspalvelutyöntekijät.

Sivulla kerrotaan, mitä asioita on tärkeä ottaa huomioon, kun asiakkaana on kehitysvammainen henkilö.

Oikeus käyttää samoja palveluja

Kehitysvammaiset henkilöt kuuluvat peruspalvelujen piiriin. He käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Kohtaamisen haasteita voivat olla esimerkiksi

  • henkilökunnan kiire
  • asiakkaan yksilölliset erityistarpeet, joita ei tiedetä/tunneta ennalta.

Jotta kohtaaminen sujuisi sekä asiakkaan että henkilökunnan puolesta mahdollisimman hyvin, seuraaviin asioihin on hyvä kiinnittää huomiota:

  1. Muista varata riittävästi aikaa asiakastapaamiselle. Ota selvää asiakkaan kommunikointitavasta. Jos henklöllä on puhevamma, ota selvää, onko hänellä käytettävissä puhevammaisten tulkkipalvelu.
    Pyydä asiakastilanteeseen tarvittaessa mukaan sellainen henkilö, joka tuntee asiakkaan ja johon hän voi luottaa.
  2. Työntekijä: muista aina esitellä itsesi ensin asiakkaalle. Älä säikähdä sitä, vaikka henkilö ei vastaa tai poistuu tilanteesta. Kokeile jotain uutta lähestymistapaa, jos ensimmäinen ei toimi.
  3. Epätietoisuus luo epäluuloja. Kun kohtaatte, muista kohdata asiakas, älä vammaa. Tärkeää on, että kohtaaminen on välitön, lämmin ja ystävällinen. Läsnäolo ja keskity asiakkaaseen.
    Kohtele kehitysvammaista henkilöä kuten kohtelisit ketä tahansa henkilöä. Joskus asioita on tarpeen konkretisoida enemmän kuin yleensä. Tällöin on tärkeää, että asiakkaalle kerrotaan hänen ymmärtämällään tavalla se, mitä ollaan tekemässä. Anna asiakkaalle aikaa.
  4. Tärkeää on, että henkilö aidosti kokee, että hänet ja hänen mielipiteensä otetaan huomioon. Muista puhua aina ensisijaisesti asiakkaalle, vaikka hänellä olisi mukanaan tulkki, ohjaaja tai läheinen. On erittäin tärkeää, että henkilö on mukana häntä itseään koskevassa päätöksenteossa.
  5. Kun tapaaminen/toimenpide on lopussa, muista varmistaa, että asiakas on ymmärtänyt tapaamisen sisällön. Anna sovitut ohjeet/asiat asiakkaalle ja/tai lähi-ihmiselle ymmärrettävässä muodossa, esimerkiksi kirjallisesti.
  6. Muista arvioida omaa toimintaasi sen jälkeen kun tapaaminen on ohi.

Kehitysvamma on yksi henkilön monista ominaisuuksista

Kehitysvammaisuus ei estä päätöksentekoa eikä se ole asioinnin este. Se ei määritä koko henkilöä ja rajoittaa vain osaa elämästä.

Kehitysvammaiset henkilöt ovat yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä. Osa kehitysvammaisista lapsista on samoissa päiväkodeissa ja kouluissa kuin kaikki muutkin. Myöhemmin moni heistä kouluttautuu ammattiin, muuttaa omaan asuntoon, käy töissä, löytää puolison ja perustaa mahdollisesti perheen.

Yksilöllinen tuki on tärkeää

Kehitysvamma on aivojen ymmärryksen tai oppimisen alueella oleva synnynnäinen tai lapsuusiässä saatu vamma. Vamma on elinikäinen tila, joka vaikuttaa elämään monin tavoin.

Kehitysvammaisuuden aste vaihtelee hyvin lievästä vaikeaan kehitysvammaisuuteen. Yleisimpiä ovat lievemmät kehitysvammaisuuden muodot. Kaikista kehitysvammaisista vaikeimmin kehitysvammaisia ja monivammaisia on 5–10 %. Kehitysvammaisuuden diagnostiikka on kehittynyt paljon ja kehitysvammaisuuden kirjo on laaja.

Kehitysvammaan liittyy ymmärtämisen, oppimisen ja ongelmanratkaisun vaikeuksia. Kehitysvammaan voi liittyä myös puheentuottamisen vaikeuksia.

Moni kehitysvammainen tarvitsee jonkinlaista apua ja tukea läpi elämän. Kehitysvamma tuo yleensä mukanaan vaikeuksia erilaisissa arjen toiminnoissa, kuten kotitöissä, sosiaalisissa suhteissa, rahankäytössä ja omien asioiden hoitamisessa. Erityinen tuen- ja avuntarve voi ilmetä myös uusien taitojen oppimisessa, monimutkaisen tiedon ymmärtämisessä ja soveltamisessa sekä kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa.

Siinä missä toinen tarvitsee paljon hoivaa ja intensiivistä tukea kaikilla elämän osa-alueille, selviytyy toinen hyvinkin itsenäisesti ja vähäisten tukitoimien turvin. Tärkeintä on löytää jokaiselle yksilölliset tukiratkaisut, jotka mahdollistavat omannäköisen elämän.

Yksilöllinen tuki on ensisijaisen tärkeää, jotta kehitysvammainen henkilö voi osallistua aidosti itseään koskevaan päätöksentekoon ja olla osallinen ympäröivässä yhteiskunnassa.

Kehitysvamma ei ole sairaus

Kehitysvamma on vaurio tai vamma, joka haittaa yksilön suoriutumista yhteiskunnassa sitä vähemmän, mitä paremmin yhteiskunta ottaa huomioon erityistä tukea tarvitsevat ihmiset.

Vammaisuus ilmeneekin aina ympäristön ja yksilön välisessä suhteessa. Vaikka henkilö ei kykenisi tekemään itsenäisesti joitakin asioita vammastaan johtuen, hänen toimintakykyään voidaan tukea apuvälineillä, ympäristön suunnittelulla ja erilaisilla tukimuodoilla.

Verneri.netin muilla sivuilla on kerrottu kehitysvammaisuuteen liittyvistä asioista laajasti. Pääset tutustumaan asiaan enemmän seuraavista linkeistä: