Kehitysvammainen henkilö ja eläinten kohtaaminen
Miten keskivaikeasti kehitysvammainen, mutta äärimmäisen eläinrakas nuori nainen opetetaan kohtaamaan vastaantulevia eläimiä?
Olemme yrittäneet opettaa tyttärellemme, että jokaista kadulla nähtyä koiraa ei saa rynnätä halaamaan ja silittämään, koska koira voi pelästyä. Ja pelästynyt koira voi vaikka puraista tai juosta karkuun.
Olemme yrittäneet yhdessä opetella mm. kuvakorttien avulla, että ensin kysytään koiran omistajalta lupa silittämiseen. Silti asian muistaminen tuntuu tuottavan joka kerta vaikeuksia.
Meitä huolestuttaa kovasti, että jos tyttäremme kohtaa joskus ihmisen, jolla on käytössään opas- tai avustajakoira. Tällaisia koiriahan ei missään nimessä saa silittää ilman omistajan lupaa.
Miten saisimme koirien kohtaamisen sujumaan ilman, että asia menee jatkuvaksi valittamiseksi ja ohjailuksi?
Meillä on kotona kolme marsua, joiden hoitamisessa tyttäremme auttaa mielellään. Marsujen vesipullon puhdistaminen ja veden vaihtaminen sujuu häneltä itsenäisesti. Hän on selkeästi iloinen oppimastaan taidosta.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Teillä on ollut hyvä lähestymistapa uuden asian oppimiseen. Hyvä, että käytätte oppimisen tukemiseen kuvakortteja - ne varmasti helpottavat ja konkretisoivat asioiden omaksumista. Kuvakortit eivät välttämättä kuitenkaan toimi aina oppimisen apuna - silloin on mietittävä jotakin muuta.
Kehitysvamma on vamma aivojen oppimisen ja ymmärtämisen alueella. Kehitysvammaisilla ihmisillä kapasiteetti tiedon vastaanottamiseen ja jäsentämiseen on rajoittunut - kapasiteetti em. taitojen hallintaan riipppuu vamman vaikeudesta. Oppimisen vaikeudet ovat siksi aina yksilöllisiä ja myös oppimisen tukemisen keinot on valittava sen mukaan.
Konkreettiset harjoittelutilanteet voivat olla toimiva tapa oppia uusia asioita. Onko teillä lähipiirissä koiria ja koiraihmisiä, joiden kanssa kohtaamisia voitaisiin harjoitella? Ei olisi välttämättä väärin harjoitella sellaista toimintamallia, että aina koiran kohdatessa on hyvä kysyä omistajalta lupa silittää koiraa - olipa kyseessä sitten opaskoira tai ei.
Ystävällisin terveisin,
Verneri.netin toimitus