Kehitysvammaisen ihmisen perintö
1) Mitä tapahtuu vaikeasti kehitysvammaisen, laitoksessa asuvan henkilön perinnölle? Vaikuttaako vammaisen omaisuus häneltä perittyihin maksuihin, eli periikö kunta / valtio / edunvalvoja / virkaholhooja /varainhoitaja tms. kehitysvammaisen saaman perinnön vuosien mittaan erilaisina maksuina ja kuluina?
2) Onko vaikeasti kehitysvammaiselle henkilölle itselleen iloa omaisuudesta, ja jos on, niin millä tavalla? Kannattaako omaisuus siis yrittää lahjoittaa mahdollisimman pitkälle terveille sisaruksille ennen kuolemaa, vai pitäisikö vammaiselle jättää muutakin kuin pelkkä vähäinen lakiosa?
3) Kyseessä on siis perintö, joka tulee koostumaan suvussa kulkeneesta kesämökistä, runsaasta metsäomaisuudesta sekä asunto-osakkeesta - arvoltaan yhteensä satojatuhansia euroja. Käteistä tai helposti käteiseksi muutettavaa omaisuutta ei juurikaan ole.
Jos omaisuuden jakoa ei järjestellä ennen vanhempien kuolemaa, niin voiko kehitysvammaisen edunvalvoja tms. vaatia esimerkiksi omaisuutta myytäväksi vammaisen perintöverojen maksamiseksi tai hoitokulujen kattamiseksi? Jos kehitysvammainen on yhtenä omistajana yhteisissä metsissä ja kesämökissä niin millä tavalla se vaikuttaa mökin käyttöön, mahdolliseen lisärakentamiseen, puuston myyntiin ja mökin ylläpitoon liittyvien kulujen jakamiseen?
4) Miten nämä asiat ylipäänsä yleensä järjestellään?
1) Ei mitään, kunta ei saa ottaa huomioon varallisuudesta kuin korot. Eli omaisuus sinänsä pysyy koskemattomana. Laitoshoidon maksu määräytyy siten, että kunta ottaa 80 % tuloista maksuina. Jos taas henkilö asuu palvelukodissa, hän maksaa normaalit asumiskulut (vuokra, ateria, vesi, sähkö jne.). Eli hoidosta ja huolenpidosta ei missään tilanteessa saa periä maksua.
Yleinen edunvalvoja tietenkin perii maksunsa varallisuuden mukaan, tämä tulee kuitenkin suoraan lain perusteella, ja siitä on olemassa kustannustaulukot maistraatin sivuilla osoitteessa www.maistraatti.fi.
2) Tämä on täysin mielipidekysymys. Voidaan vastata, että miksi ei olisi, jos raha käytetään vammaisen hyväksi. Toisaalta kaikilla on mahdollisuus testamentata omaisuutensa juuri niille keille haluaa. Jokainen perijä saa ainakin vielä toistaiseksi lakiosansa sitä vaatiessaan.
Muulle omaisuudelle voi tehdä kuka tahansa mitä haluaa. En pysty ottamaan tähän kysymykseen selkeää kantaa.
3) Kyllä, jos henkilöllä ei ole rahaa maksaa veroja, on mahdollista että edunvalvoja vaatii pesänjakoa päämiehensä puolesta. Nämäkin ovat hyvin yksilökohtaisia juttuja ja menevät aina tapauskohtaisesti. Lupaa kiinteistöjen myyntiin pitää aina hakea kuitenkin maistraatilta.
Tähän metsäkysymykseen en osaa vastata. Kannattaa ehkä tiedustella asiaa suoraan maistraatilta ja sitä miten he yleensä näissä tapauksissa toimivat. Ainakin myyntiluvat täytyy aina pyytää maistraatilta, jos kyseessä on päämiehenomaisuus.
4) Vaihtelevasti. Jotkut tekevät testamentin, ja määräävät kehitysvammaiselle lakiosan ja sen maksettavaksi rahana. Jotkut haluavat, että perintö menee lain mukaisesti kaikille tasan. Tässä voi nyt itse miettiä mikä on oma perhe huomioon ottaen järkevintä.
terv.
Kirsi Mäkinen
lakimies, varatuomari
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry