Kehitysvammaisten erityispalvelut

Kehitysvammadiagnoosi tehdään moniammatillisena yhteistyönä, jossa ovat mukana lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, terapeutit, opettajat ja kasvattajat yhdessä vanhempien ja muun lähipiirin kanssa.

Jos epäillään, että lapsella on kehitysviivettä, kannattaa ottaa yhteyttä lapsen neuvolaan. Lääketieteelliset selvitykset tehdään erikoissairaanhoidossa. Tarpeen mukaan erityistyöntekijät tekevät lasta koskevat arviot. Lapsi lähetetään tarvittaessa vielä erityistason lisätutkimuksiin.

Kun diagnoosi on saatu, kehitysvammaisen lapsen kehityksen seuranta määräytyy lapsen tilanteen mukaan.

Perusterveydenhuollon tasolla kehitysvammaista lasta seurataan kuten muitakin lapsia, esim. neuvolassa, kouluterveydenhuollossa, rokotuksiin liittyvissä asioissa, hammashoidossa jne.

Lapsen kokonaisseurannasta vastaa moniammatillinen työryhmä. Kunnassa nimetään kehitysvammaisen lapsen vastuutyöntekijä, joka voi olla palvelu-, kehitysvamma-, tai kuntoutusohjaaja.

Kehitysvammaneuvolat

Neuvolat tarjoavat tietoa ja palveluita lapsen kehityksen seurannassa. Kehitysvammaisuuteen liittyvissä erityiskysymyksissä apua saa erityisneuvolasta, joka voi olla erityishuoltopiirin, sairaanhoitopiirin tai kunnan järjestämää toimintaa.

Lapsi siirtyy kehitysvamma-/vammaisneuvolan asiakkaaksi tavallisimmin keskussairaalan lähetteellä sen jälkeen, kun kehitysvammaisuuden syyn selvitykset on tehty ja kehitysvammaisuus on todettu.

Kehitysvamma- tai muun erityisneuvolan tai -poliklinikan järjestämä säännöllinen seuranta on tarpeen erityisesti silloin, kun kehitysvammaisella lapsella, nuorella tai aikuisella on hoitoa ja kuntoutusta edellyttäviä sairauksia tai lisävammoja. Näitä ovat esim. epilepsia, liikkumiskyvyn ja kommunikaation ongelmat, aistivammat ja mielenterveyden häiriöt. Näitä ilmenee usein samanaikaisesti ja kehityksen ja kuntoutustarpeiden arviointiin tarvitaan silloin monen eri alan asiantuntemusta. Jotkut oireyhtymät ovat eteneviä, ja niissä terveyden ja toimintakyvyn tiivis seuranta on erityisen tärkeätä.

Tällaisten erityisneuvoloiden toiminta perustuu moniammatillisen työryhmän työskentelylle. Käytettävissä on yleensä tarpeen mukaan erikoislääkärin, psykologin, puheterapeutin, fysioterapeutin ja toimintaterapeutin palveluita. Käynti erityisneuvolassa voi viedä koko päivän. Joskus tilannearvion ja kuntoutussuunnitelman tekeminen on monimutkaista ja silloin saatetaan tarvita useamman päivän mittaista tutkimusjaksoa.

Lasten ja nuorten seurantakäynnit on hyvä järjestää vähintään kerran vuodessa, aikuisilla riittää usein joka toinen vuosi. Käyntitiheyden määrittää tarve. Jos henkilöllä on esim. jokin säännöllinen lääkitys, seuranta voi olla tiheämpää.

Erityisen tärkeää on tehdä henkilön kehityksen ja toimintakyvyn huolellinen kokonaisarviointi elämän tärkeissä siirtymävaiheissa. Lapsen siirtyminen päivähoidosta kouluun ja opetuksen järjestämisestä päättäminen on yksi tällainen tärkeä siirtymävaihe. Toinen yhtä tärkeä siirtymä tulee eteen peruskoulun päättyessä. Jatko-opiskelun, kuntoutuksen ja toimeentuloturvan järjestäminen edellyttävät kokonaisvaltaista tilannearviota.