Koulunkäynnin tukeminen kotona

Koulunkäynnissä myös perhe toimii lapsen tukijana. Tähän liittyy koululaisen työskentelytapojen opettaminen, rytmi ja aikataulutus, tottumusten ja järjestysten tekeminen. Tällöin lasta tukien pidetään huoli siitä, että lapsi tekee tehtävänsä loppuun.

Työskentelytaitojen ja -tottumusten opettaminen ei ole pelkästään koululäksyjen tekemistä, vaan myös sitä, että lapsi opetetaan tekemään töitä. Tässä kasvatuksessa on hyvä olla mukana terve vaativuus, eli ei pidä ajatella, että hieman erilaiselta lapselta ei tarvitse odottaa mitään. FASD-lapset tarvitsevat usein ympärilleen tavallista enemmän selkeyttä ja järjestystä. Mitä suurempia vaikeuksia lapsella on itse jäsentää ympäristöään ja sen tapahtumia, sitä tärkeämpää on ympäristön ja tapahtumien selkeys.

Koulunkäynnin tukeminen onnistuu parhaiten koulun ja kodin yhteistyönä. Olisi hyvä, jos vanhemmat pystyisivät kotona ohjaamaan lasta niiden opiskelutapojen käyttöön, joita koulussa on harjoiteltu. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä koulun ja kodin välillä. Toisaalta vanhemmilla on usein tietoa toimintatavoista, joista on lapselle hyötyä, ja näitä havaintoja voidaan hyödyntää koulussa. Kodilla on luonnollisesti tärkeä rooli koulunkäynnin tukemisessa, mutta tasapaino roolien välillä tulee säilyttää. Vanhempien tehtävä on ensisijaisesti olla vanhempia.