Kuntoutuksen monet muodot

Kuntoutuksena voidaan pitää kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Ensisijaista on, että lapsen elinolosuhteet ovat turvalliset ja että hänen tarpeensa fyysiset, sosiaaliset ja emotionaaliset tulevat riittävällä tavalla huomioiduiksi.

Vakaista ja turvallisista elinolosuhteista huolimatta lapsi saattaa oireilla. Aina ei pystytä erottamaan, mikä oire johtuu keskushermostohäiriöstä ja mikä varhaisemmista elämänvaiheista saaduista kokemuksista. Lapsi saattaa tarvita myös psykoterapeuttista työskentelyä.

Koska monella FASD-lapsella on aistitiedon jäsentämisen ja motorisen ohjailun (sensomotorista) ongelmaa, on ennen kouluikää ajoitettu toimintaterapia, kuten esimerkiksi SI-terapia (sensomotorinen integraatio) osoittautunut toimivaksi terapiamuodoksi. Terapian tavoitteena on parantaa aivojen tapaa käsitellä ja jäsentää aistimuksia. Terapiassa voidaan vaikuttaa aisteista tulevan tiedon vastaanottoon ja säätelyyn sekä motorisen toiminnan säätelyyn. 

Myös ratsastusterapialla voidaan vaikuttaa sensomotorisiin pulmiin. Ratsastusterapian tavoitteena ei ole ratsastustaitojen opettelu, vaan hevosen avulla opitaan oman kehon, mielen ja/tai käyttäytymisen hallintaa.

FASD-lapsen kuntoutuksesta ja eri kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta on olemassa vähän tutkimustietoa. Peadon ym. (2009) tekivät yhteenvetoa tehdyistä tutkimuksista ja löysivät kaksi lääketieteellistä sekä seitsemän opetus- ja oppimisstrategioihin liittyvää tutkimusta. Lääketieteelliset tutkimustulokset viittasivat siihen, että osalle lapsista oli hyötyä stimulanttilääkityksestä. 

Oppimisen kannalta keinotodellisuusharjoittelu (virtual reality training), eli tietokoneella luodussa todellisuudessa operoiminen, kognitiivinen kontrolliterapia (cognitive control therapy), puhe- ja lukuterapia, matematiikka-interventio sekä muistin kuntoutus saattavat olla hyödyllisiä strategioita. Saman yhteenvedon mukaan Social Skills Training SST, eli sosiaalisten taitojen opettelu kommunikaation kehittämisen kautta voi parantaa sosiaalisia taitoja ja käyttäytymistä kotona. Attention Process Training ATP, eli aivovammapotilaiden tarkkaavuuspulmien kuntoutukseen kehitetty ohjelma, voi parantaa tarkkaavuutta.

Lähteet

Artikkeli perustuu ensisijaisesti seuraavaan lähteeseen:

  • Valkonen, Kirsi (2011) Alkoholialtistuksen vaikutukset aivojen kehitykseen ja FASD-lapsen kuntoutus. Teoksessa Vaarla, Suvi (toim.) Alkoholin vaurioittamat. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. Kehitysvammaliitto.

Muut tekstissä mainitut lähteet:

  • Becker-Weidman, Arthur & Shell, Deborah (toim.) (2008) Auta lasta kiintymään. Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa. PT-kustannus, Tampere.
  • Peadon, Elizabeth, Rhys-Jones, Biarta, Bower, Carol & Elliott, Elizabeth J. (2009) Systemic review of interventions for children with Fetal Alcohol Spectrum Disorders. BMC Pediatrics 9:35.