Mielenterveyden häiriöt

Sikiöaikainen alkoholialtistus herkistää mielenterveyden haavoittumiselle, eritoten masennukselle. Näitä seurauksia tunnetaan kuitenkin vielä vajavaisesti. Pala palalta kertyvä tutkimustieto osoittaa yhä vahvemmin, että sikiöaikaisella alkoholialtistuksella on oma erityinen vaikutuksensa lapsen myöhempään psyykkiseen hyvinvointiin, kasvuolosuhteista ja oppimiskokemuksista riippumatta, ja nämä vaikutukset ulottuvat aikuisikään asti.

Lisääntynyt masennusalttius ei ole kuitenkaan sama asia kuin masennuksen puhkeaminen. Alttius tarkoittaa vain sitä, että elämässä kohdatut ristiriidat ja stressitekijät vaikuttavat tavallista helpommin siihen suuntaan, että lopputuloksena on henkilön masentuminen.

Turvaton kasvuympäristö

Monet alkoholin vaurioittamat lapset elävät turvattomassa kasvuympäristössä. Pahimmassa tapauksessa käy niin, että alkoholialtistuksen aiheuttama keskushermostovaurio ja rosoiset kasvuolosuhteet pahentavat toistensa vaikutusta. Vaurioitunut keskushermosto rajoittaa vauvan tai pikkulapsen edellytyksiä selviytyä elämän alkuvaiheen puutteista.

Hoivan ja huolenpidon puutteet vahvistavat lapsen hajanaisuutta ja syventävät hänen vaikeuksiaan keskittyä ympäristöön ja oppimiseen. Onkin vaikeaa tai suorastaan mahdotonta erottaa keskushermostovauriota ja rikkinäisten kiintymyssuhteiden vaikutusta toisistaan.

Kehitykselliset pulmat alkavat FASD-lapsilla erottua viimeistään leikki-iässä. Lapsi on tarkkaamaton ja menee mielijohteittensa perässä. Hän ei osaa lukea aikuisten tai toisten lasten viestejä ja joutuu toistuvasti tilanteisiin, joita hän ei oikein hallitse. Hänellä ei ole myöskään silmää erottaa, kehen voi kannattaa luottaa ja kehen ei.

Jo leikki-ikäisillä alkoholin vaurioittamilla lapsilla on enemmän masennusoireita kuin muilla samanikäisillä ja nämä oireet ovat sitä voimakkaampia, mitä enemmän äidin tiedetään juoneen lasta odottaessaan. Jostakin syystä tyttölasten masennusoireet ovat voimakkaampia kuin poikien.

Riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä

Tietyt riskitekijät pahentavat masennusalttiutta, kuten äidin juomisen jatkuminen, perheen köyhyys, äidin yksinhuoltajuus ja sosiaalisen tukiverkon puuttuminen. Toisaalta on myös suojaavia tekijöitä. Tärkeimpänä pidetään isän antamaa huolenpitoa niin lapselle kuin äidille ja ylipäänsä jonkun turvallisen aikuisen olemassaoloa.

Anne Koposen tutkimus tukee vahvasti sitä, että lapsen varhainen sijoitus vakaaseen sijaisperheeseen on merkittävä suojaava tekijä. Kouluun menon yhteydessä oppimisvaikeudet korostuvat, kun koulun asettamat suoritusvaatimukset tulevat eteen. Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet hajottavat työskentelyä ja muistin kanssa voi olla ongelmia.

Oppilaan turhautuminen voi purkautua käytöshäiriöinä. Samaan aikaan kavereiden kanssa on todennäköisesti vaikeuksia. Mitä lähemmäs murrosikää tullaan, sitä tärkeämmäksi kaverit tulevat. Syrjinnän ja kiusaamisen kokemukset ovat tavallisia ja ne vaurioittavat muutoinkin haavoittunutta itsetuntoa.

Lasten ja nuorten masennus ilmenee useimmiten juuri keskittymättömyytenä ja lyhytjänteisyytenä, ärtyisänä levottomuutena ja kyvyttömyytenä tehdä asioita loppuun. Lapselle tai nuorelle, jolla on valmiiksi ongelmia oman tarkkaavuutensa kanssa, masennus pahentaa jo olemassa olevaa ongelmaa.

Nuoruuden haasteet

Kun lapsesta tulee nuori ja hän alkaa lähestyä aikuisikää, hänen kehitystehtävänsä monimutkaistuvat entisestään. Oppimisvaikeudet heijastuvat laajalle ja tuntuvat nuoren opiskelijan toimintakyvyssä. Elämänhallinnassa voi tällöin olla helposti ongelmia. Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaurioittamien nuorten ja nuorten aikuisten alttius masennukseen ei ole lapsuudesta nuoruusikään siirryttäessä kadonnut minnekään.

Vastoinkäymisten mittakaava on sen sijaan entisestään kasvanut. Riski päätyä käyttämään huonoja selviytymiskeinoja näyttää olevan suuri. Yksi niistä on alttius joutua ongelmiin päihteiden kanssa. Toinen on vielä vakavampi: kansainvälisten tutkimusten mukaan näiden nuorten ja nuorten aikuisten itsemurhariski on moninkertainen muihin ikätovereihin nähden.

Tällainen kehitys ei ole kuitenkaan väistämätön kohtalo. Paljon riippuu siitä osataanko tuen tarpeet tunnistaa ajoissa. Lasta voidaan rohkaista, tukea ja kuntouttaa. Sosiaalisia taitoja voidaan opetella, tarkkaavuuden häiriöitä voidaan kuntouttaa.

Lapsen rinnalla voidaan kulkea ja häntä voidaan kannustaa ja lohduttaa. Riittävän pitkään jatkuva käytännöllinen apu ja tuki riittävät hyvän elämän alkuun. Tukea tarvitaan usein asioiden hoitoon, opiskeluun ja työhön.

Oman taustan kohtaaminen

Jokainen FASD-lapsi ja -nuori esittää jossakin vaiheessa koulunkäyntiään kysymyksen siitä, miksi asiat ovat hänelle niin vaikeita. Oman taustan kohtaaminen voi olla rankka paikka. Olen tällainen, koska äiti joi minua odottaessaan, hän siis teki minulle tämän. Kuitenkin äiti on äiti, vaikka olisikin vain silloin tällöin sijaiskodin suojista nähty, vieraaksi jäänyt hahmo.

Ei ole helppoa, kun pitää käsitellä sekä kaipaus että viha samassa paketissa ja rakentaa niistä aineksista omaa minäkuvaa. Toisten alkoholin vaurioittamien nuorten tapaaminen ja kokemusten vaihtaminen on osoittautunut tärkeäksi tavaksi päästä työstämään hankalaa asiaa.

Kehitysvammaliiton FASD-projektin nuorten vertaisryhmäkokeilu osoitti, että muutaman kokoontumiskerran hyvät vaikutukset tuntuivat vielä vuoden kuluttua ryhmän päättymisestä. Nuoret rohkaistuivat ja rohkaisivat toisiaan. Vertaisryhmän kanssa työskentely vahvisti heidän minäkuvaansa ja identiteettiään ja auttoi torjumaan masennusta.

Lisätietoa 
  • Koponen, A. (2006) Sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten kasvuympäristö ja kehitys. Kotu-tutkimuksia 5. Helsinki: Kehitysvammaliitto.
  • O'Connor, M.J. & Paley, B. (2009) Psychiatric conditions associated with prenatal alcohol exposure. Developmental Disabilities Research Reviews 15: 225-234.