Milloin, missä ja kuka voi käyttää rajoitustoimenpiteitä?

Erityishuollossa voidaan käyttää yllä listattuja rajoitustoimenpiteitä ainoastaan silloin, kun

  1. laissa säädetyt rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevat yleiset edellytykset täyttyvät ja
  2. kutakin rajoitustoimenpidettä koskevat erityiset edellytykset täyttyvät.

Jotta rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää, tulee kaikkien seuraavien ns. yleisten edellytysten täyttyä:

  • erityishuollossa oleva henkilö ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia; ja
  • rajoitustoimenpiteen käyttäminen on välttämätöntä hänen terveytensä tai turvallisuutensa taikka muiden terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi taikka merkittävän omaisuusvahingon ehkäisemiseksi; ja
  • muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä.

Lisäksi kustakin kehitysvammalakiin kirjatusta rajoitustoimenpiteestä (42 f-n §) on säädetty erikseen ns. erityiset edellytykset, joiden tulee täyttyä, ennen kuin kyseistä rajoitustoimenpidettä voidaan käyttää.

Missä rajoitustoimenpiteitä saa käyttää?

Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää sekä tahdosta riippumattomassa että vapaaehtoisessa erityishuollossa, kun järjestetään tehostettua palveluasumista tai laitospalveluja julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä.

Poikkeuksen muodostaa pidempikestoinen poistumisen estäminen, jota voidaan käyttää ainoastaan tahdosta riippumattomassa erityishuollossa.

Toimintayksikössä, jossa rajoitustoimenpiteitä käytetään, on oltava henkilökuntaa paikalla ympäri vuorokauden.

Edellytyksenä asiantuntijatiimin tuki

Tehostetun palveluasumisen tai laitospalvelun toimintayksiköllä, jossa rajoitustoimenpiteitä käytetään, on oltava käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten.

Tärkeää on, että asiantuntijatiimi tosiasiassa tuntee yksikön, sen toiminnan ja asiakkaat.

Yksiköllä ei tarvitse olla palkattuja asiantuntijoita omana työvoimana, vaan asiantuntijat voivat olla käytettävissä esim. ostopalvelusopimuksella tai useamman yksikön yhteisenä asiantuntijatiiminä.

Se, että yksiköllä on tarvittaessa käytettävissään kunnallisina palveluina lääkärin tai psykologin palveluja, ei kuitenkaan riitä.

Rajoitustoimenpiteet työ- ja päivätoiminnassa

Jos sekä yleiset että erityiset edellytykset rajoitustoimenpiteiden käytölle täyttyvät, voidaan työ- ja päivätoiminnassa tarvittaessa käyttää seuraavia rajoitustoimenpiteitä:

  • kiinnipitäminen
  • aineiden ja esineiden haltuunotto
  • henkilöntarkastus
  • päivittäisissä toiminnoissa käytettävät rajoittavat välineet ja asusteet.

Jos asiakkaalla on laitospalveluissa tai tehostetun palveluasumisen palveluyksikössä tehty päätös rajoitustoimenpiteiden käytöstä (esim. valvottu liikkuminen, pidempikestoinen poistumisen estäminen tai rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö), voidaan tätä päätöstä toimeenpanna myös työ- ja päivätoiminnassa. Tällöin toimintayksiköllä on kuitenkin oltava käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus.

Kuka voi käyttää rajoitustoimenpiteitä?

Rajoitustoimenpiteitä voivat käyttää ainoastaan yksikön henkilökuntaan kuuluvat sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Jos esimerkiksi avustaja ei ole yksikön henkilökuntaa, hän ei voi osallistua rajoitetoimenpiteeseen. Myöskään opiskelijat eivät ole lain tarkoittamia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

On työnantajan vastuulla huolehtia siitä, että rajoitustoimenpiteiden käyttöön osallistuvat vain sellaiset henkilöt, joilla on tehtävään riittävät ammatilliset valmiudet. Esim. opiskelijoiden kohdalla on arvioitava, riittääkö opiskelijan ammattitaito rajoitustoimenpiteeseen osallistumiseen. Rajoitustoimenpiteen käyttö ei voi koskaan yksin opiskelijan vastuulla.

On kuitenkin huomattava, että esim. hätävarjelutilanteessa jokaisella on oikeus puolustaa itseään ja muita oikeudettomalta hyökkäykseltä.