Miten omaisuutemme käy

Kysymys 

Olemme keski-ikäinen pariskunta.Meillä on 26-v downilainen poika, joka on muuttanut omaan kotiin (valvottu asumisyksikkö) jo 6 vuotta sitten. Muita lapsia meillä ei ole. Pojallamme ei ole virkaholhoojaa, eläke ym hoitotuet menevät hänen tililleen ja vuokrat ym. maksut automaattisen veloituksen kautta hänen tililtään. Minulla on käyttöoikeus hänen tiliinsä, varmuuden vuoksi. Mielestämme asia on ok. näin, vaikka poikamme ei varsinaisesti hallitse rahankäyttöä, kaikki on sujunut ihan hyvin ja henkilökunta auttaa pankissakäydessä sekä kauppareissuilla. Meillä on mieheni kanssa jonkin verran omaisuutta ja kun nyt on ollut jonkinverran sairasteluja tuli mieleemme sellainen ajatus, että jos jompikumpi meistä kuolee (tai vaikkapa molemmat) miten omaisuutemme sitten käy. Poikamme on ainut perillinen, mutta hän ei sitä omaisuutta kykene hoitamaan. Toisaalta emme haluaisi virkaholhoojaa hänelle, koska olemme sitä mieltä, että se raha minkä hän saa on tarkoitettu hänen elämiseensä ja olemmekin tukeneet ja kehoittaneet häntä käyttämään rahansa esim.konsertteihin, elokuviin, ulkona syömiseen siis kaikkeen elämänlaatua nostaviin asioihin.Onko meillä muita vaihtoehtoja, kuin virkaholhooja?Oletetaan, että toinen meistä kuolee, silloinhan omaisuus jakautuu puolison ja lapsen kesken, voiko siinä vaiheessa eloon jäänyt omainen ottaa vastuun lapsemme omaisuudesta tai alkaa uskotuksi mieheksi tai vastaavaa? Kuinka meidän olisi paras menetellä, jotta ei tulisi yllätyksiä.

Vastaus 

Hyvää päivää!

Otin yhteyttä Kehitysvammaisten Tukiliiton juristiin Kirsi Mäkiseen.

Hänen näkemyksensä mukaan tilanne melkein vaatii testamentin tekemistä.

Hänen mukaansa te voitte tehdä
keskinäisen testamentin, jossa määräätte, mitä omaisuudellenne tapahtuu toisen kuoltua ja kun molemmat ovat kuolleet.

Tässä kerron erilaisista mahdollisuuksista:
A)Te voitte määrätä, että toisen kuoltua eloonjäänyt puoliso saa elinikäisen hallintaoikeuden kaikkeen pesän omaisuuteen.
B)Testamenttiin voi lisätä, että molempien kuoltua jäljelle jäänyt omaisuus menee halumallenne henkilölle tai haluamaanne paikkaan.
C) Ja/tai voi toivoa, että kehitysvammaiselle menevä omaisuus on uskottava edunvalvojan (entinen virkaholhooja) hoidettavaksi ja että edunvalvojan on käytettävä omaisuutta ja sen tuottoa kaikin tavoin kehitysvammaisen hyväksi. Testamentissa voitte määrätä, aivan konkreettisista asioista, mitä haluatte poikanne saavan. Esimerkiksi voitte mainita, että pojallanne tulee olla mahdollisuus matkustella, palkata henkilökohtainen avustaja tai tehdä kalliitakin hankintoja, kuten tietokoneen hankinta yms.
D)Ja/tai testamentissa voi olla edelleen lauseke, jossa määrätään että jäljelle jäänyt omaisuus menee kehitysvammaisen poikanne kuoltua määräämäänne paikkaan ja/tai henkilölle.
E) Jos halutaan perinnön menevän normaalin perimysjärjestyksen mukaan, pojan perinnöstä voi huolehtia edunvalvoja. Edunvalvojana voi tällöin olla äiti tai isä. Testamenttiin voi samalla ottaa toissijaisen määräyksen, joka määrää että kehitysvammaisen kuoltua jäljelle jäänyt omaisuus menee haluamallenne henkilölle tai paikkaan.

Yleinen edunvalvoja valvoo päämiehensä etua, eikä mitenkään rajoita vammaisen elämää, vaan hänen tulee valvoa, että päämies saa tarvitsemansa hoidon yms. Siis omaisuus ja tuotto tulee käyttää päämiehen tarpeisiin. Edunvalvojana voi toimia myös vanhempi tai joku muu sukulainen.

Testamentin voi tehdä mm. kunnan oikeusaputoimistossa, pankissa tai asianajotoimistossa. Apua antaa myös Tukiliiton juristi Kirsi Mäkinen puh. 032403111 tai kirsi.makinen[at]kvtl[dot]fi

Ystävällisin terveisin
Niina Sillanpää