Miten oppia päättämään omista asioista?

Linnakoti on 15-paikkainen autettu asuntola. Linnakodissa asuu jämsänkoskelaisia ja jämsäläisiä kehitysvammaisia ihmisiä.

"Linnakodissa pidetään asukaspalavereita joka sunnuntai. Palavereissa käymme läpi tulevan viikon ohjelman kunkin asiakkaan kanssa. Viikko-ohjelmaan lisätään päivä päivältä kuva kertomaan viikon tapahtumista. Kukin saa vuorollaan myös kertoa toiveistaan. Joku haluaa ostoksille ja toinen voi haluta uimaan. Pyrimme vastaamaan toiveisiin", Linnakodin asuntolanhoitaja Leena Rauhamäki sanoo.

Rauhamäki kertoo, että aika usein talon asukkaille on vaikeampaa se, mitä haluaa kuin se, ettei saa mitä haluaa. Vaikeaa on myös tietää, mitä kaikkea yleensä voi haluta. Erityisesti yli nelikymppiset, jotka ovat pitkään asuneet esimerkiksi laitoksessa, eivät millään keksi mitään haluttavaa. Silloin ohjaajien tehtävänä on tarjota vaihtoehtoja, joista henkilö opettelee valitsemaan.

"Minusta tuntuu, että valintojen tekeminen ja haluaminen on myös sukupolvikysymys. Meidän asuntolassa oli jokin aika sitten nuori mies lyhytaikaisjaksolla. Hänellä oli aivan eri tavalla tarpeita ja haluja kuin vanhemmilla asukkaillamme", Rauhamäki kertoo.

Valintojen tekemisen harjoittelun ohella yhtä tärkeää on opetella pitämään kiinni tekemistään päätöksistä. Linnakodissa itse päätetty asia sitoo sekä asukasta että ohjaajia.

Itsemääräämisoikeus ristiriitaisissa tilanteissa

"Olemme paljon keskustelleet Linnakodissa itsemääräämisoikeudesta varsinkin silloin, kun kyseessä on kehitysvammaisen henkilön valinta, joka jotenkin ei ole hänelle eduksi. Sellaisia ovat esimerkiksi painonhallintaan liittyvät kysymykset. Onko oikein, että henkilökunta pienentää ruoka-annoksia, kun samalla henkilökunnalla itsellään voi olla samanlaisia paino-ongelmia? Miten selittää samassa pöytäseurueessa istuvalle, että toinen asukas voi syödä valtavia annoksia ja toinen taas vain pieniä? Ne ovat hyvin haasteellisia tilanteita", Rauhamäki pohtii.

Linnakodissa pyritään käsittelemään avoimesti tämänkaltaisia ristiriitaisia tilanteita ja perustelemaan asiakkaille, miksi tilanne on tällainen. Siitä huolimatta mitään viisasten kiveä ei ole löytynyt.

"Haluamme, että meillä on asuntolassa myös sellaisia päiviä, jolloin ei lasketa kaloreita. Silloin tilaamme kaikille pitsat läheisestä pitseriasta. Ristiriitaisia tilanteita syntyy monissa muissakin arjen tilanteissa. Vaativatko ohjaajat asukkailta aikuisikäisten käytöstä esimerkiksi televisio-ohjelmien tai musiikin valinnassa tai pukeutumisessa? Voiko viisikymppinen katsoa lastenohjelmia televisiosta tai kuunnella mörrimöykkyä? Tuleeko pukeutua iänmukaisesti? Myös oman huoneen siivoaminen herättää kysymyksiä. Tilanne on meillä sellainen, että emme kiellä kenenkään valintoja, mutta kerromme myös muista vaihtoehdoista ja muistutamme, että tietyt asiat kuuluvat lapsuuteen. Loppujen lopuksi päätös on kuitenkin asukkaan oma. Siivouksessa pyrimme noudattamaan yhteistä linjaa, eli oman huoneen tulee olla suhteellisen siisti", Rauhamäki kertoo.

Vuorovaikutusta asukkaiden välillä tuetaan

Linnakodissa on kiinnitetty huomiota tapaan, jolla puhutaan tai ollaan puhumatta toiselle. On tilanteita, joissa asukas kysyy toisen asukkaan asioita ohjaajalta. Joillakin asukkailla on tapana olla yhdessä vain, kun ohjaajakin on paikalla. Näin ei synny asukkaiden välille keskinäisiä kohtaamisia. 

"Olemme pyrkineet siihen, etteivät ohjaajat vedä toimintaa Linnakodissa, vaan siellä asutaan ja ohjaajat ovat vain tarvittaessa läsnä. Tällä olemme pyrkineet lisäämään asukkaiden välisiä kontakteja", Rauhamäki sanoo.