Naiseksi ja mieheksi

Murrosiässä keho alkaa muuttua. Naiseksi ja mieheksi kasvaminen tuo mukanaan nipun muutoksia. Murrosikään asti kasvu ja kehon muutokset tuntuvat tapahtuvan hitaasti, oikeastaan huomataan vain pituuskasvu. Koko keho, myöskin sukupuolielimet ovat muuttuneet aikuismaiseksi. Kuukautisten ja siemensyöksyjen alkaminen ovat merkittävä tapahtuma nuoren elämässä.

Nuoruusiän kuohuntaa lisää kehossa tapahtuvien näkyvien muutosten lisäksi seksuaalisuuden voimakas tunkeutuminen nuoren elämään. Nuori, jolla on kehitysvamma, voi tarvita paljonkin tukea ja selvennystä, mitä kehossa tapahtuvat muutokset tarkoittavat. Ihmiset, joilla on kehitysvamma, voivat tarvita myös seuraavilla kolmella osa-alueella erityistä tukea:

  1. Sukupuoli-identiteetin vahvistaminen
  2. Oman kehon kuuluminen itselle
  3. Nimeäminen

1. Sukupuoli-identiteetin vahvistaminen

Oman kehon tunteminen ja sen hyväksyminen on olennaista sukupuoli-identiteetin muodostumisessa jo pienestä lapsesta alkaen. Lapsen ja nuoren kohtelu oman sukupuolensa mukaisesti luo ja vahvistaa sukupuoli-identiteetin kehittymistä. Uteliaisuus omaa ja myös muiden kehoa kohtaan kuuluu ihmisen kehitykseen.

2. Oman kehon kuuluminen itselle

Jokaisella ihmisellä on oikeus oman kehonsa koskemattomuuteen, omaan fyysiseen reviiriinsä. Yksilöllä on myös oikeus säädellä, kenen hän antaa koskea itseään, miten ja missä merkityksessä. Oman kehon ymmärtäminen itselle kuuluvaksi ja sen arvostaminen opitaan sosiaalisesti, toisten ihmisten yksilön kehoa kohtaan osoittaman kunnioituksen ja arvostamisen kautta. Kun henkilö kokee oman kehonsa arvokkaana, hän osaa kunnioittaa myös muiden ihmisten yksityisyyttä.

Konkreettisimmin ihminen kokee oman itsensä, minuutensa, olemassaolonsa ja erillisyytensä muista ihmisistä kehonsa kautta. Yksilö tunnistaa oman kehonsa kautta ja avulla oman identiteettinsä, tunteen persoonallisesta minuudestaan. Ihminen, jolla on vahva tunne oman kehon kuulumisesta itselleen, kykenee ehkä paremmin suojelemaan itseään, esimerkiksi fyysistä väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan kuin henkilö, joka kokee kehonsa kuuluvan muille.

3. Nimeäminen

Tunnetta kehon kuulumisesta itselle haittaa, jos oma keho on "tuntematon alue". Henkilö ei ehkä tunnista eikä osaa nimetä kehonsa osia, etenkään sukupuolielimiä. Saattaa olla myös niin, että oma keho koetaan vain esimerkiksi hoivan ja hoitojen kohteena. Tästä johtuen sen koetaan kuuluvan vanhemmille tai hoitajille. Tämän vuoksi oikeus itse päättää omasta kehostaan ja omasta yksityisyydestään saattaa olla hämärtynyt. Oman kehon hahmottaminen itselle kuuluvaksi ja kehon osien tunnistaminen ja nimeäminen on tärkeää.

Erityisen tärkeää on erottaa ja tunnistaa sukupuolielimet tai erogeeniset alueet niiden intiimiyden vuoksi ja sukupuolen tunnistamisen vuoksi. Kehon tuntemista voi opettaa esimerkiksi nimeämällä puettaessa kehon osia. Oikeutta omaan kehoon voi opettaa esimerkiksi kysymällä luvan aina ennen kuin koskettaa henkilöä ja kertomalla miksi koskee.

Lähteet ja lisätietoa

  • Aalberg, Veikko & Siimes, Martti A. 1999 Lapsesta aikuiseksi. Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Jyväskylä: Gummerus.
  • Aigner, Gertrude & Centerwall, Erik 1999 Lapset ja seksuaalisuus. Tampere: Tammer-Paino.Gravelle, Karen, Castro, Nick & Castro, Chava 1998. Mitä tytöt eivät rohkene kysyä... mutta tahtovat tietää! Juva: WSOY.
  • Gravelle, Karen, Castro, Nick & Castro, Chava 1999 Mitä pojat eivät rohkene kysyä... mutta tahtovat tietää! Juva: WSOY.
  • Ilmonen, Tuisku & Karanka, Irene 2001 Iloinen soturi ja suloinen kuningatar - seksuaalikasvatuksesta. Helsinki: Kehitysvammaliitto.
  • Joensuu, Jyrki 1994 Keskustelen seksistä lapsen kanssa. Jyväskylä: Gummerus.
Lisätietoa 

Murrosikä, Väestöliitto