Näkökulma: Vammaissopimus tulee - ole valmis!

Tämä näkökulmakirjoitus on julkaistu Verneri.netin Luetaan lakia -blogissa 23.5.2016. Kirjoittaja Jukka Kumpuvuori on vammaisoikeuksiin erikoistunut juristi.

Joulukuussa 2006 New Yorkissa YK:n päämajassa oli koolla satoja valtioita ja vammaisjärjestöjä. Tuolloin hyväksyttiin useita vuosia neuvoteltu vammaisten henkilöiden ikioma ihmisoikeussopimus.

Nyt elämme vuotta 2016, ja tuosta historiallisesta hetkestä on kulunut lähes kymmenen vuotta. Mitä sopimukselle kuuluu nyt? Miten se vaikuttaa suomalaisten vammaisten henkilöiden elämään? Mitä sopimukseen voimaan saattaminen tarkoittaa?

Monille on tullut tutuksi sana ”ratifiointi”. Se tarkoittaa sitä prosessia, jossa valtio saattaa kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen osaksi omaa oikeusjärjestystään. Vammaissopimuksen kohdalla tämän on tehnyt jo yli 160 maata.

Nyt kun eduskunta on hyväksynyt kehitysvammalain pakkokeinosääntelyn, on Suomi tallettanut ”liittymisasiakirjansa” New Yorkissa YK:n pääsihteeristölle. Vammaissopimus astuu viimein Suomessakin voimaan 10.6.2016.

Sopimuksen ratifiointi ja voimaansaattaminen tarkoittaa sitä, että YK:n vammaissopimus on kiinteä osa oikeusjärjestystämme. Se tulee lakikirjaan ja sähköisiin oikeuslähteisiin kuten Finlexiin. Se tarkoittaa, että vammaissopimus on osa velvoittavaa oikeutta.

Mitä vammaissopimus tuo tullessaan - 5 esimerkkiä

1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus (artikla 5): Syrjintäkielto on keskeinen osa vammaissopimusta. Sopimus kieltää vammaisten välittömän ja välillisen syrjinnän ja velvoittaa eri tahoja ryhtymään kohtuullisiin mukautuksiin. Sopimuksen henki on, että vammaiset henkilöt tulee saattaa samalle viivalle kuin muut. Tämä tarkoittaa myös positiivisia toimia valtiolta ja myös yksityisiltä toimijoilta. Ei riitä, että ollaan tekemättä jotain, vaan on ryhdyttävä toimiin vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi!

2. Oikeus esteettömyyteen (artikla 9): Vammaissopimuksen oikeus esteettömyyteen kattaa sekä fyysisen että esimerkiksi kommunikaatioon ja viestintään liittyvän esteettömyyden. Esimerkiksi yksittäisten toimijoiden (yritykset jne.) tulee huomioida jatkossa sähköisen viestinnän esteettömyys. Myös esimerkiksi selkokielisen materiaalin tuottaminen on asia, joka liittyy esteettömyysoikeuden toteutumiseen. Myös julkisella vallalla on velvoitteita edistää asiaa.

3. Tietoisuuden lisääminen (artikla 8): Vammaissopimus edellyttää tiedottamista vammaisoikeuksista sekä vammaisille henkilöille itselleen että suurelle yleisölle, esimerkiksi median kautta. Tärkeätä on vammaisten henkilöiden oma osallisuus kaikessa toiminnassa. Ei mitään ilman meitä – oli sopimusneuvottelujen keskeinen henki ja se elää nyt sopimuksessa ja sen täytäntöönpanossa.

4. Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä (artikla 19): Suomessa kehitysvammaisten henkilöiden laitosasumista ja laitosvaltaa pyritään edelleen purkamaan. Jotain pitäisi tulla tilalle ja siinä tämä artikla auttaa. Artikla takaa valikoiman kotiin annettavia ja palveluja, jotka mahdollistavat itsenäisen elämän. Vammaisella henkilöllä tulisi olla enemmän oikeutta valita, miten, missä ja kenen kanssa hän asuu. Artiklassa mainitaan henkilökohtainen apu, jonka kehitys Suomessa on erityisesti kehitysvammaisten henkilöiden osalta jäänyt lasten saappaisiin. On aika kehittää Suomeen maailman toimivin henkilökohtaisen avun järjestelmä vammaissopimuksen tuella!

5. Työ ja työllistyminen (artikla 27): Sopimusvaltiot turvaavat avoimen ja osallistavan työympäristön. Kaikenlainen syrjintä työelämässä on kielletty. Myös sama palkka samasta työstä -periaate on läsnä, joka on kehitysvammaisten henkilöiden näkökulmasta keskeinen. Työllisyysneuvontaa ja ammatillisen koulutuksen painotuksia sekä vammaisyrittäjyyden tukemista löytyy myös artiklasta. Niistä on apua, kun suunnitellaan kansallisia toimenpiteitä kehitysvammaisten henkilöiden työllisyyden parantamiseksi.

Sopimuksen merkitys?

Vammaissopimus on historiallinen muutos oikeusjärjestyksessämme ja vammaisten henkilöiden arkipäivässä. Se on muutos, joka alan ammattilaisten tulisi ottaa haltuun ja soveltaa sitä käytännön toimissaan ja päätöksissään.

Tulkintoja onkin sitten monia ja jokainen voi taivutella vammaissopimusta omaan toimintaansa. Seuraavien vuosien ja kymmenien vuosien aikana nähdään, millaiseksi vammaissopimuksen oikeudellinen ja tosiasiallinen merkitys Suomessa ja maailmalla muodostuu.

Tutustu sopimukseen ja mieti, mitä se omalla kohdallasi tarkoittaa. Juttele kaverin kanssa. Näin lisääntyy tietoisuuskin!