Neuropsykologisen kuntoutuksen menetelmiä

Kuntoutuksessa käytetään monipuolisia menetelmiä riippuen kokonaistilanteesta ja asetetuista tavoitteista:

  1. Heikon perustoiminnon suora harjoittaminen esimerkiksi lukemisen perusprosessien, kuten äänteiden käsittelyn harjoitukset.
  2. Epäsuorissa menetelmissä hyödynnetään vahvoja taitoja. Esimerkiksi näköhavaintoon perustuvia vahvoja taitoja harjoitellaan käyttämään heikkojen kielellisten taitojen tukena.
  3. Oppimisen strategioita opetellessa on tärkeä tietää, mikä on tämän lapsen vahvin tapa ottaa informaatiota vastaan, esimerkiksi lukemistekniikoiden harjoittelu eri oppiaineissa.
  4. Yleisten opiskelu- ja laaja-alaisempien taitojen harjoittelussa lapsi/nuori harjoittelee tavoitteen asettelua, tehtävätyöskentelyn suunnittelua, oman suorituksen arviointia ja ohjaamaan omaa keskittymistään.
  5. Koulutyöhön suoraan liittyvissä tehtävissä harjoitellaan oppikirjan käyttöä, läksyjen tekemistä ja kokeisiin valmistautumista.
  6. Oppimistilanteeseen liittyvien tunteiden käsittely pitää sisällään oppimistilanteisiin liittyvien pelkojen, pettymysten ja muiden ikävien kokemusten läpikäyntiä. Näitä työstämällä pyritään vahvistamaan lapsen/nuoren motivaatiota ja kykyä itse vaikuttaa oppimiskokemuksiin.
  7. Sosiaalisten taitojen vahvistaminen tarkoittaa myönteisten toimintakeinojen löytämistä sosiaalisissa tilanteissa sekä ei-kielellisen viestinnän (eleet, ilmeet jne.) merkityksen ja tulkinnan tukemista.

Kuntoutuksen sisältö ja tavoitteet elävät ja muuttuvat kuntoutusprosessin aikana. Kyseessä on monitasoinen yhteistyöprosessi, jossa ovat mukana ja johon vaikuttavat kuntouttaja, kuntoutettava ja hänelle tärkeän lähiympäristön ihmiset.

Teksti

Neuropsykologit Kaisa Peltomaa ja Minna Poutanen, Kuntoutusyksikkö Nekku