Opitaan aistien avulla

Autistinen henkilö tarvitsee kuntoutusta pystyäkseen kommunikoimaan muiden kanssa. Kuntoutuksen ja koulutuksen tarve ei pääty lapsuuteen ja nuoruuteen. Jokapäiväisiä sosiaalisia tilanteita ja muita elämäntaitoja pitää harjaannuttaa aikuisenakin.

Helsingin Malmilla sijaitsevassa autismi- ja asperger-yksikössä annetaan työhön, opintoihin ja elämään valmistelevaa koulutusta autismin kirjoon kuuluville henkilöille. Toiminta on osa Keskuspuiston ammattiopiston valmentavaa koulutusta. Yhdestä kolmeen vuotta kestävä koulutus on jaksotettu yksilöllisiin ohjelmiin aikuisille autistisille opiskelijoille sekä asperger-nuorille.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus autismin kirjon henkilöille (TYVA) sekä opintoihin, työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus asperger-nuorille (VALAS) eroavat jonkin verran toisistaan. Autistisille henkilöille suunnatussa koulutuksessa opiskelijat tarvitsevat enemmän tukea, sillä moni heistä ei osaa tuottaa puhetta ja käytös voi olla haastavaa.

- Autismin kirjon henkilöille tarkoitetussa koulutuksessa kaikki opiskelijat ovat aikuisia, mutta muuten heidän taustansa ovat hyvin erilaisia. Suurimmalla osalla opiskelijoista on autismin lisäksi kehitysvammaisuutta ja osalla epilepsia. Tyypillisesti heillä on erilaisia hahmotushäiriöitä ja aistiviiveitä: tiedon prosessointi vie oman aikansa. Tuntoaisti on usein puutteellinen, kertoo TYVA-kouluttaja Maija Koski.

- Teemme paljon aisteja stimuloivia harjoituksia. Tuntoaistin puute saattaa aiheuttaa esimerkiksi sen, ettei opiskelija tunne maata jalkojensa alla. Tuntoa jaloissa voidaan lisätä laittamalla nilkkoihin kevyet painot. Tuntoaistin puute voi haitata monia käytännön toimia, kuten hiusten pesua. Jos ei tunne kunnolla päätään, saattaa jättää osan hiuksista jatkuvasti pesemättä, Koski jatkaa. Koulutuksessa on tärkeää oppia aistien kautta, jotta opiskelija oppisi huolehtimaan itsestään.

Sekä autistisille henkilöille että asperger-nuorille tarkoitetussa valmentavassa koulutuksessa on neljätoista opiskelijaa. Vuonna 1997 käynnistynyt toiminta on ollut menestyksekästä Keskuspuiston ammattiopistossa: autismi- ja asperger-yksiköt, joita on Malmin lisäksi Keravalla ja Porvoossa, saivat opetusministeriön kunniamaininnan vuonna 2000.

Kommunikoinnista päivittäistaitoihin

33-vuotias Roni Kettunen opiskelee ensimmäistä vuotta autismin kirjon henkilöille tarkoitetussa valmentavassa koulutuksessa. Vantaalla Kierretien asuntolassa asuva Kettunen on ennen opiskelun aloittamista ollut töissä Myyrmäen työ- ja päivätoimintakeskuksessa.

Kettunen sai tietää Malmin opinahjosta vantaalaisen palveluohjaajan kautta. Espoon ja Vantaan kaupungit palkkasivat palveluohjaajat Autismi- ja Aspergerliiton KAUAS-hankkeen seurauksena. KAUAS-hankkeella etsittiin palvelupolkuja ja verkostoja autisti- ja asperger-nuorille.

- Opiskelen atk:ta, englantia ja ruotsia. Lempiaineeni on atk, Kettunen kertoo.

Roni Kettunen kommunikoi varsin sujuvasti puheella. Hän on TYVA-koulutuksessa ainoa opiskelija, joka opettelee vieraita kieliä. Tietokoneen käyttöä Kettunen ei ollut aiemmin harjoitellut, mutta nyt atk:sta on tullut mieluinen aihe. Toimipaikan atk-opinnot ovat osa Kehitysvammaliiton Tikas-projektia.

TYVA-koulutuksen tavoitteena on parantaa kommunikaatiota, opetella sosiaalisia taitoja ja päivittäistaitoja sekä etsiä opiskelijoille sopivaa työtä. Opiskeltavia aineita ovat esimerkiksi motoriset taidot, äidinkieli ja viestintä sekä tietotekniikka.

Asperger-nuorille tarkoitetussa VALAS-koulutuksessa valikoima on hieman laajempi. Opiskelijat voivat opiskella muun muassa vieraita kieliä, toista kotimaista kieltä, atk:ta sekä liikuntaa ja terveystietoa. Huomiota kiinnitetään vuorovaikutustaitoihin, kommunikointiin ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Tavoitteena on, että koulutuksessa opitaan valmiudet itsenäiseen elämään, voidaan jatkaa opintoja toisen asteen oppilaitoksessa tai löytää omia kykyjä vastaavaa työtä.

Opintoihin kuuluu työharjoittelua, jossa on laajat mahdollisuudet esimerkiksi toimistotyöstä ja arkistoinnista siivoukseen. Työharjoittelupaikkaa valittaessa otetaan huomioon, jos opiskelija on kiinnostunut tietystä alasta, selvittää VALAS-ohjelman kouluttaja Petri Seppänen.

Myös autistisille henkilöille suunnatussa koulutuksessa on työharjoittelupaikkoja, mutta ohjausta tarvitaan enemmän kuin asperger-nuorten koulutuksessa. Harjoittelupaikkoja on ollut muun muassa sairaalassa, kirjastossa ja hampurilaisravintolassa. Koska opiskelijoilla ei useinkaan ole aiemmin ollut kokemusta työstä, on vaikea tietää, mitä haluaisi tehdä. Koulutuksessa onkin tärkeää luoda erilaisia valintatilanteita ja sitä kautta selvittää, mistä opiskelija on kiinnostunut.

Roni Kettunen tuntuu tietävän, mitä haluaa.

-Tykkäisin tehdä työtä vanhusten parissa. Heille olisi mukava lukea sanomalehteä.

Selkeä struktuuri apuna

Autistisille henkilöille on havaittu olen hyötyä strukturoidusta eli jäsennellystä opetuksesta ja kuntoutuksesta. Tämä tarkoittaa asioiden järjestelyä helpommin ymmärrettäväksi. Visuaaliset kuvat ja lukujärjestykset ovat tärkeitä tapoja jäsentää opetusta.

TYVA-ohjelmassa opiskelevalla 18-vuotiaalla Juha Virkillä on edessään kansio, jossa on päivän lukujärjestys kuvina. Virkki ei juurikaan kommunikoi puheella, mutta vastaa kysymyksiin kuvien avulla.

Maanantai-päivän lukujärjestyksessä ensimmäinen kuva on tietokone, joka vaikuttaa olevan myös Virkille mieluinen apuväline. Tietokoneen kuvaa seuraavat opiskelun ja sosiaalisten tarinoiden kuvat. Ruokailut, tauot ja ulkoilulenkki on myös merkitty lukujärjestykseen. Päivän lopuksi on taksin kuva, joka kertoo, että on kotiinlähdön aika. On olennaista, että joka päivä toistetaan joitakin samoja toimintoja.

Opinnot ja strukturoitu opetus perustuvat TEACCH-ohjelmaan (Treatment and Education of Autistic and related Communication handicapped Children), jota on muokattu toisen asteen opintoihin ja Suomen kulttuuriin sopivaksi. Oppimisympäristönä käytetään myös paljolti ympäröivää yhteiskuntaa.

Sosiaalisia tarinoita

Autistisella henkilöllä sosiaalisten taitojen opettelu perustuu sille, että toimintoja harjoitellaan siellä missä ne oikeasti tapahtuvat. Esimerkiksi kaupassa asiointia harjoitellaan huolellisen valmistelun jälkeen kaupassa ja pankissa asiointia pankissa. Myös lounas on ruokailutilanteen harjoittelua läheisessä kauppaoppilaitoksessa.

- Kauppaan menoa varten on kuvien avulla rakennettu sosiaalinen tarina, jossa kerrotaan vaihe vaiheelta, mitä kaupassa tapahtuu. Ensin aloitetaan kuvasta, jossa sanotaan myyjälle "hei". Jos opiskelija ei pysty tuottamaan puhetta, hän voi kommunikoida myyjän kanssa kuvien avulla, Maija Koski selventää.

- VALAS-koulutuksessa taitojen harjoittelu voi tapahtua myös draaman avulla. Draamaopetuksessa tutustutaan erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin ja harjoitellaan niissä toimimista. Tällaisia tilanteita voivat olla vaikkapa työhaastattelu tai kuinka toimitaan palohälytyksessä, Petri Seppänen lisää.

Kuntoutusmenetelmässä on olennaista yhteiskuntaan sopeuttaminen. Koulutuksessa opetellaan taitoja, joita opiskelija tulee oikeasti tarvitsemaan. Esimerkiksi Roni Kettunen on koko alkuvuoden opetellut vaihe vaiheelta tekemään makaronilaatikkoa. Kun makaronilaatikon valmistus sujuu alusta loppuun itsenäisesti, taidon voi siirtää sinne, missä sitä oikeasti tarvitaan. Jatkossa Roni Kettunen voi valmistaa ruoan omassa asuntolassaan Vantaalla.

Koulutuksessa tehdään yhteistyötä opiskelijan asuinympäristön ja koulunjälkeisen elämän toimijoiden kanssa. Yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi säännölliset vanhempainillat, kotipäivät ja työharjoittelut kotikunnissa.

Työtehtävien ja aistien harjoittamista

Työharjoittelu on tärkeä osa autististen henkilöiden kuntoutusta, ja ennen työharjoitteluun menoa työn esitaitoja opetellaan omassa työpajassa. Jos opiskelija on menossa työharjoitteluun esimerkiksi pullonpalautukseen, voi pajassa harjoitella lajittelemaan pulloja hihnalle ja koreihin.

Pajan kuvataululle merkitään ne työt, joita kukin opiskelija voi tehdä. Tarkoituksena on, että vastaavanlaista kuvataulua käytetään myös varsinaisessa työharjoittelupaikassa. Työpajassa on runsaasti erilaisia koreja, jotka on merkitty kirjaimin tai symbolein. Korien sisältöjen avulla tehdään erilaisia motorisia ja hienomotorisia harjoituksia.

Yhdessä korissa on esineitä, joita voi lajitella niiden värien perusteella. Toisessa korissa on kirjaimia, joita voi aakkostaa oikeisiin lokeroihin. Koreissa olevilla muovirahoilla voi harjoitella rahan arvoa ja käyttöä.

Työn esitaitojen lisäksi aistien harjoittamiselle on varattu aikaa ja tilaa. Tarkoitukseen varatussa aistihuoneessa harjoitellaan kehon hahmottamista ja stimuloidaan tuntoaistia.

- Esimerkiksi käsiriisiharjoituksessa ohjaaja hieroo riisillä opiskelijan käsiä ja kyselee, miltä riisi tuntuu. Ohjaaja kertoo, missä on peukalo ja missä taas pikkusormi. Samantapaisia tuntoharjoituksia voi tehdä laittamalla kädet vuoroin kylmään vuoroin kuumaan veteen, Maija Koski kertoo.

Myös näköaistia voidaan harjoittaa rentouttavalla tavalla. Ylhäällä katossa on "tähtitaivas" eli pieniä lamppuja sinisellä kankaalla. Kun valot sammutetaan, voi selällään maaten kurkottaa katseensa tähtiin.