Päihdehoitopalveluja

Terveyskeskus, koulu-, opiskelija- tai työterveyshuolto on usein ensimmäinen paikka, johon henkilö tulee alkoholin aiheuttamien oireiden takia. Joskus oireet ovat niin pahoja, että tarvitaan katkaisuhoitoa. Useissa terveyskeskuksissa on mahdollisuus saada myös katkaisuhoitoa. Lääkäri tutkii potilaan terveyden ja määrää tarvittavat lisätutkimukset, joista yleisin on maksakoe.

Jos henkilön tilanne ei vaadi katkaisuhoitoa, lääkärissä käynnin jälkeen voidaan varata aika sairaanhoitajalle. Sairaanhoitajan vastaanotolla muun muassa keskustellaan henkilön päihdehistoriasta, testataan onko hän masentunut ja jaetaan tietoa, miten henkilö voisi itse hoitaa itseään. Henkilö käy parin kuukauden ajan hoitajan vastaanotolla.

Vuonna 2004 terveydenhuollossa otetaan käyttöön lyhytneuvonta eli mini-interventio. Se tarkoittaa, että kuntiin koulutetaan lääkärin ja hoitajan työpari, joka vie uutta väliintulotapaa eteenpäin. Lyhytneuvonta aloitetaan kansallisen terveyshankkeen rahoin ensin kuudessatoista suuressa kunnassa. Sen tavoitteena on saada viinan suurkuluttajat vähentämään juomistaan, jotta alkoholin aiheuttamat terveysriskit pienenisivät.

A-klinikalta saa neuvoja

Päihderiippuvaisille on tarjolla A-klinikoita, jotka ovat avohuollon yksiköitä. Niissä on tavoitteena henkilön ongelmien hoitaminen ja toimintaedellytysten parantaminen. Suomessa on myös katkaisuhoitoyksiköitä, jotka antavat lyhytaikaista laitoshoitoa. Yksiköissä tavoitteena on fyysinen kuntoutuminen sekä sosiaalisten ongelmien selvittelyn aloittaminen. Kehitysvammainen henkilö, läheiset tai asuinpaikan henkilökunta voivat ottaa yhteyttä A-klinikkaan. Jos kehitysvammaisesta henkilöstä tulee A-klinikan asiakas, hän voi tarvita apua asioiden ymmärtämisessä. Läheisten ja henkilökunnan tuki on silloin tärkeää, koska esimerkiksi osa jaettavasta materiaalista voi olla vaikeaselkoista.

Kuntoutuslaitoksessa pohditaan juomista yksin ja ryhmissä

Kuntoutuslaitoksissa kuten sosiaalisairaalassa keskeisiä hoitomuotoja ovat yksilö- ja ryhmäkeskustelut sekä laitoshoidon jälkeisen elämän ja jatkohoidon suunnittelu. Hoito kestä yleensä 4-6 viikkoa.

Sosiaalihuolto tarjoaa myös palveluja

Näiden lisäksi on olemassa sosiaalihuollon alaisia päihdepalveluja, kuten esimerkiksi asumisyksiköitä ja ensisuojia.

Palvelut tulisi järjestää yhteistyönä

Kehitysvammaisten päihderiippuvaisten palvelut olisi hyvä järjestää yhteistyönä. Tällaiseen yhteistyöhön ei ole monessakaan kunnassa totuttu. Kuitenkin päihdepalvelujen ja kehitysvammahuollon olisi kohdattava, jotta kehitysvammaiselle asiakkaalle saataisiin aikaan sopiva kuntoutus- tai hoitosuunnitelma. Moniammatillinen verkostotyö olisi tehokas keino kehitysvamma- ja päihdepalvelujen osaamisen yhdistämisessä. Kehitysvammapalveluissa erityisesti asumispalvelut tarjoavat mahdollisuuden puuttua päihderiippuvuuteen, sillä henkilökunta on jatkuvasti tekemisissä sekä asiakkaiden että omaisten kanssa. Henkilökunta on näköalapaikalla, kun riippuvuuksista puhutaan.

Teksti: toimittaja Hanna Hyväri ja verkkotoimittaja Niina Sillanpää, Kehitysvammaliitto

Lisätietoa 
  • Klingast, E. (toim). Päihteetkö ongelma entäs sitten hoito? Vammaisten päihdehaittojen ehkäisyprojekti, Sininauhaliitto.
  • Hintsa, T. (2004) Integraatiota vai syrjäytymistä kehitysvammapalvelujen henkilöstön kokemuksia kehitysvammaisten päihdeongelmien laajuudesta ja päihdehoidon järjestämisestä. VAPA-projekti / Sininauhaliiton osaprojekti.