Päivätoiminta- ja työprojektit

Kehitysvammaiset ihmiset töihin

Syrjäytymisestä osallisuuteen

Kehitysvammaliitto, Carea kuntayhtymä, Parik-säätiö, Sotek-säätiö, Ravimäkiyhdistys sekä Kouvolan, Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Kaakkois-Suomen TE-toimisto

Kehitysvammaisten ihmisten työllistyminen palkkatyöhön on täysin mahdollista työhönvalmennuksen tuella.

Tuoreimpia osoituksia tästä ovat Kehitysvammaliiton ja K-kauppiasliiton yhteisessä Monenlaisia tuloksentekijöitä -hankkeessa kaupan alalle työllistyneet. Hyvä esimerkki on myös Helsingin kaupungin tuetun työllistämisen palvelu, jossa on 1990-luvulta lähtien pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti tuettu vammaisia henkilöitä työllistymään avoimille työmarkkinoille.

Asenteet kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä kohtaan ovat muuttumassa myönteisemmiksi. YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista korostaa yhdenvertaista oikeutta työhön samoilla ehdoilla kuin muutkin. Ns. osatyökykyisten ihmisten saaminen mukaan työelämään on myös taloudellisesti ja poliittisesti tärkeä tavoite.

Sekä sosiaali- ja terveysministeriössä että työ- ja elinkeinoministeriössä pohditaan aktiivisesti keinoja edistää näiden ihmisten työllistymistä, ja rakenteellisia esteitä päästään toivottavasti lähivuosina poistamaan. Vuoden 2013 alussa voimaan astunut uusi laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) selkiyttää ja parantaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien asemaa työnhakijoina ja antaa lisää mahdollisuuksia tukea heidän työllistymistään ja työssä selviytymistään. Myös työnantajille tarkoitettuja tukia on selkiytetty.

Kehitysvammaliiton projekti Kehitysvammaiset ihmiset töihin - syrjäytymisestä osallisuuteen (2013-2016) on osa tätä meneillään olevaa muutosta. Sen tavoitteena on auttaa mahdollisimman monta työtoiminnassa olevaa kehitysvammaista ihmistä työllistymään työsopimussuhteiseen työhön avoimille työmarkkinoille.

Nelivuotisessa projektissa työskennellään monella tasolla:

  • Työtoimintaan osallistuvien kehitysvammaisten ihmisten kanssa pidetään vertaisryhmiä, joissa käsitellään heidän omia elämänsuunnitelmiaan, työllistymiseen liittyviä ajatuksiaan ja toiveitaan ja annetaan heille mahdollisuus saada lisää tietoa heitä askarruttavista asioista. Päätös työnhakijaksi ryhtymisestä on aina henkilön oma päätös.
  • Yksilöllisen urasuunnittelun menetelmiä ja käytäntöjä kehitysvammaisten työtoiminnoissa kehitetään ja kokeillaan.
  • Työhönvalmennukseen käytettävissä olevia voimavaroja tehostetaan ja työhönvalmentajille järjestetään koulutusta ja ohjausta kaksivuotisella ohjelmalla. Kuntoutussäätiön tutkija seuraa ja tukee työhönvalmennuksen hyvien käytäntöjen omaksumista ja toteuttamista. Tavoitteena on rakentaa kehitysvammaisten ihmisten työhönvalmennuksen yhteinen toimintamalli Kymenlaaksoon. TE-toimisto on tässä mukana. Työpaikkojen etsintä ja työhönvalmennus toteutetaan projektiin osallistuvien organisaatioiden omin voimin.
  • Hankkeeseen sisältyvässä tutkimuksessa selvitetään aluksi kehitysvammaisten ihmisten työelämään osallistumisen nykytilannetta. Kartoitetaan työtoiminnassa olevien määrää ja työtoiminnan sisältöä sekä hankitaan tietoa avoimille työmarkkinoille työllistyneistä. Aineiston keruu on käynnistynyt Kymenlaaksosta, mutta laajenee myöhemmin muualle Suomeen. Myöhemmässä vaiheessa syvennytään niin työnhakijoiksi valikoituvien henkilöiden polkuihin kuin heidän omien verkostojensa ja työnantajien käsityksiin ja asenteisiin. Työn ja työllistymisen merkityksistä ja vaikutuksista pyritään saamaan uutta tietoa.
  • Omaisten kanssa keskustellaan kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen mahdollisuuksista ja niihin liittyvistä mahdollisista huolenaiheista.
  • Hankkeessa esille nousevat tarpeet ja ajatukset uudistaa työtoimintapalveluita ja työhönvalmennusta ovat keskeinen osa hankkeen tuloksia.
  • Vahva viestintäpanos tukee hankkeen toteutusta ja tuo sitä yleiseen tietouteen.

Lisätietoa:

Monenlaisia tuloksentekijöitä

Kehitysvammaliitto ja K-kauppiasliitto

Kehitysvammaliiton ja K-kauppiasliiton yhteistyössä toteuttama Monenlaisia tuloksentekijöitä -hanke loi 27 uutta työpaikkaa kehitysvammaisille ihmisille K-ryhmän kauppoihin eri puolille maata.

Määräaikaiselle hankkeelle asetetut tavoitteet ylittyivät selvästi. Monenlaisia tuloksentekijöitä on ollut viime aikojen kiinnostavimpia vammaisten ihmisten työllistämistä edistäviä hankkeita. Se on saanut laajaa julkisuutta, ja se on myös vauhdittanut monella paikkakunnalla työvalmennuksen kehittämistä.

Monenlaisia tuloksentekijöitä oli K-kauppiasliiton yhteiskuntavastuun kärkihanke liiton 100-vuotisjuhlavuonna 2012. K-kauppiasliitto luovutti hankkeeseen Kesko Oy:n ja muiden sidosryhmien juhlavuoden keräykseen lahjoittamat varat. Myöhemmin yhteistyötä jatkettiin vielä vuoden 2013 elokuuhun asti. Kehitysvammaliittoon palkattiin työntekijä, jonka tehtävänä oli saattaa kaupan alan töistä kiinnostuneet kehitysvammaiset ja K-kauppiaat yhteen.

Hankkeesta tiedotettiin sähköpostitse kaikille K-ryhmän kauppiaille. Kaikkiaan 66 kauppiasta vastasi näihin yhteydenottoihin ja ilmaisi kiinnostuksensa kehitysvammaisen työntekijän palkkaamiseen. Kehitysvammaliiton työntekijä lähetti tämän jälkeen kauppiaalle tietopaketin kehitysvammaisen ihmisen työllistämiseen liittyvistä asioista ja auttoi tätä löytämään paikkakunnalla toimivan työvalmentajan. Työntekijän rekrytointi käynnistyi paikallisin voimin. Kehitysvammaliiton työntekijä antoi pitkin matkaa tukea ja ohjausta työllistämisprosessin läpi viemiseen ja oli tärkeänä taustatukena myös TE-toimiston kanssa asioinnissa.

Näistä 66 kauppiaasta 27 työllisti kehitysvammaisen työntekijän. TE-toimiston myöntämä palkkatuki auttoi työllistämiskynnyksen ylittämisessä lähes kaikissa tapauksissa. Solmitut työsuhteet kulkevat ainakin alkuun käsi kädessä palkkatuen kanssa. Vuoden mittaisia tai sitä pitempiä työsopimuksia tehtiin lähes joka toiselle, ja tällä hetkellä on tiedossa jo kolme vakinaistettua työsuhdetta. Lähes kaikki työt ovat osa-aikaisia, 20 viikkotyötunnin molemmin puolin. Eläkkeen lisäksi ansaittavien tulojen tiukat rajat rajoittavat useimpien työaikaa.

Kymmenen työllistämisestä kiinnostuneen kauppiaan paikkakunnalla ei pystytty järjestämään työvalmennusta eikä työhönvalmentajan tukea, eikä työllistämisessä päästy sen takia etenemään. Muutamassa tapauksessa TE-toimiston kielteinen asenne eläkkeellä olevan henkilön työllistämistä ja palkkatukea kohtaan muodostui esteeksi. Paikallisten kehitysvammapalveluiden asenteet saattoivat olla myös torjuvia eikä palkkatyön merkitystä kehitysvammaiselle ihmiselle aina ymmärretty. Vähintään kolmasosassa niistä tapauksista, joissa ei päästy työllistämään, syy oli palvelujärjestelmän puutteissa ja liian hankalaksi käyneessä byrokratiassa, ei kauppiaassa.

Joukossa oli niitäkin kauppiaita, joilla oli ollut kaupassaan jo kenties vuosien ajan avotyöntekijä, eikä tähän järjestelyyn haluttu muutosta. Hankkeessa onnistuttiin neuvottelemaan vain yksi avotyöpaikka työsopimussuhteiseksi työpaikaksi.

Kauppiaan kiinnostus kehitysvammaisen työntekijän palkkaamiseen ja Kehitysvammaliiton työntekijän tarttuminen asiaan kannusti monella paikkakunnalla työvalmentajia kehittämään työtään ja uudistamaan tavoitteitaan. Kahdeksassa tapauksessa hankkeen myötä työllistynyt oli ensimmäinen palkkatyöhön päässyt kehitysvammainen henkilö omalla paikkakunnallaan. Liiton työntekijä oli hankkeen aikana yhteydessä n. 80 paikalliseen työvalmentajaan tai avotyön ohjaajaan ja antoi näille kannustusta ja tukea.

Monenlaisia tuloksentekijöitä osoitti, että yrityksen pyrkimys toteuttaa yhteiskuntavastuutaan voi muodostaa hedelmällisen perustan yksityisen sektorin ja järjestöjen yhteistyölle. K-kauppiasliiton halu tehdä jotakin konkreettista niissä yhteisöissä, missä kauppiaat toimivat, yhdistyi Kehitysvammaliiton näkemykseen ja osaamiseen tavalla, joka edisti kummankin osapuolen arvoja ja tavoitteita ja tuotti hyviä tuloksia.

Monenlaisia tuloksentekijöitä on saanut myös erittäin paljon myönteistä julkisuutta: se on ollut yli 100 kertaa esillä eri medioissa, tv:ssä, radiossa, valtakunnallisissa ja maakuntalehdissä sekä aikakauslehdissä.

Hankkeessa tehtiin myös video Tuloksentekijöitä työllistämässä (www.youtube.com) yhteistyössä ammattiopisto Luovin kanssa.

Lisätietoa:

Omapolku workshop

Omapolku ry, Tampere

Tavoite

Toimintapisteen ja palvelumuotojen työ rakentuu yksilöllisestä ohjaustyöstä, elämään ja omiin voimavaroihin poluttamisesta, sosiaalisesta integraatiosta, yhdenvertaisuudesta ja yhteisöllisyydestä, kädentaitojen ja luovan ilmaisun voimauttamisesta sekä uusista työ- ja koulutusmahdollisuuksista.

Kohderyhmä

Erityistä tukea tarvitsevat kehitysvammaiset nuoret.

Toiminta

OmaPolku ry ylläpitää toimintakeskusta. Toimintaa ovat mm. yksilölliset ohjaus- ja tulevaisuuden suunnitelmat, työkokeilut, itsenäinen asiointi, liikunta ja perheenomainen yhteisöllisyys. Ammattilaisvetoisen pajan tarkoituksena on eri itseilmaisun muotoihin ja kädentaitoihin perehtyminen ryhmässä ja yksilöllisesti. Työssä etsitään jokaisen nuoren piileviä kykyjä ja kullekin sopivia taitoja.

Rahoitus

OmaPolku ry:n toimintaa rahoittavat pääasiassa Tampereen kaupunki ja Raha-automaattiyhdistys. Mukana on ollut myös yksityisiä lahjoittajia ja tukijoita.

Lisätietoa: Omapolku ry (www.omapolku.fi)

Taidoista työpoluiksi

Taidoista työpoluiksi -projekti käynnistyi Rinnekoti-Säätiössä keväällä 2013. Projekti on RAY:n tukema, ja siinä ovat mukana Rinnekoti-Säätiö, Espoon kaupunki, Savon Vammaisasuntosäätiön Työelämän päämies -hanke sekä Kehitysvammaisten Tukiliiton Uudenmaan tukipiiri.

Tavoite

Tavoitteena on nostaa esiin kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä estäviä ja edistäviä tekijöitä ja luoda toimintamalleja näiden esteiden voittamiseksi sekä siten edistää kehitysvammaisten työpolkuja kohti palkkatyötä.

Työkyvyn ja -taitojen arvioinnin lisäksi arvioimme työtehtävien vaativuutta ja pyrimme yhdistämään työn vaativuuden sekä kehitysvammaisen työkyvyn yhteen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.

Suomessa työllistyneiden kehitysvammaisten määrä on vain muutamia satoja. Noin 14000 työikäistä ja -kykyistä kehitysvammaista osallistuu kuitenkin työ- ja päivätoimintakeskuksissa järjestettävään työtoimintaan.

Projektin aikana

  • Kokoamme kehitysvammaisille soveltuvia työkyvyn arviointimenetelmiä ja vertailemme niiden toimivuutta.
  • Arvioimme työn vaativuutta, mikä hyödyttää sekä työnhakijaa, työnantajaa että muuta työyhteisöä.
  • Laadimme materiaalipankit työllistymiseen ja työllistämiseen liittyen työnantajille ja työyhteisöille, kehitysvammaisille sekä heidän omaisilleen.
  • Tutustutamme kehitysvammaisia työelämän pelisääntöihin.
  • Osallistumme messuille ja seminaareihin sekä tiedotamme projektistamme internetsivuillamme ja sosiaalisessa mediassa.
  • Teemme yhteistyötä muiden alan toimijoiden ja hankkeiden kanssa.

Lisätietoa:

Työelämän päämies

Savon Vammaisasuntosäätiö

Savon Vammaisasuntosäätiö käynnisti vuonna 2011 Työelämän päämies -projektin Pieksämäellä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke toteutetaan vuosina 2011-2015 yhteistyössä Pieksämäen kaupungin kanssa.

Päämäärä

Kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistymisen tukimuotojen kehittäminen ja edistäminen heidän siirtyessään työmarkkinoille toisen asteen opinnoista. Ihannetilanteessa kehitysvammainen henkilö pystyy valmentautumaan tulevaan työpaikkaansa jo toisen asteen opintojen aikana.

Tavoite ja toiminta

Tavoitteena on yksilöllisen työuran tukeminen ja työhönvalmennusmallin luominen Pieksämäelle. Työhönvalmentaja tukee, ohjaa ja valmentaa asiakasta työelämään siten, että hän selviytyy valmennuksen jälkeen itsenäisesti työpaikalla työtehtävien ja työyhteisön kanssa. Kehitysvammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat henkilöt saavat yhdenvertaiset oikeudet työhön, palkkaan, jatkuvaan tukeen ja täysivaltaiseen osallisuuteen yhteiskunnassa. Projektin toiminnalla kehitetään erityisesti vanhus- ja kotipalveluympäristöä vammaisten henkilöiden työpaikkana.

Työelämän päämies -projektin tehtävänä on selvittää ja luoda työmahdollisuuksia yhteistyössä Pieksämäen kaupungin, paikallisten oppilaitosten, palveluntuottajien ja yrittäjien kanssa.

Tulokset

  • Kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden lisääntyneet, yksilölliset työuravaihtoehdot
  • Pieksämäen kaupunkiin vakiintuneet kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistymisen toimintamallit ja tukikäytännöt
  • Toisen asteen opetukseen vakiintuneet toimintamallit yksilöllisten työurien tukemiselle
  • Työllistymisen toimintamallien ja tukikäytäntöjen prosessi- ja organisointikuvaukset
  • Opas työpaikalle (vanhustyö ja kotipalvelu) kehitysvammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan henkilön perehdyttämiseen ja hänen erityistarpeidensa huomioimiseen työyhteisössä
  • Tiedotemalli kotipalvelun asiakkaille kehitysvammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan työntekijän roolista ja työn sisällöstä palvelutehtävissä

Lisätietoa: