Palvelusuunnitelma

Palvelusuunnitelma on kunnan sosiaaliviranomaisten kanssa laadittu suunnitelma, johon kirjataan ne avun, tuen ja kuntoutuksen muodot, joita asiakas tarvitsee selviytyäkseen arjesta.

Vammaispalvelulain uudistuksen myötä 1.9.2009 lähtien palvelusuunnitelma on lakisääteinen. Palvelusuunnitelmassa on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen tuen tarve. Palvelusuunnitelma on laadittava vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi.

Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan.

Palveluiden suunnittelun määräajat

Lakiuudistuksessa palvelutarpeen arvioinnille ja päätösten tekemiselle asetetaan enimmäisaika. Palvelujen ja tukitoimen tarpeen selvittäminen on aloitettavan seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun vammainen henkilö, hänen edustajansa tai omaisensa on ottanut kunnan sosiaalipalveluista vastaavaan viranomaiseen yhteyttä.

Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivästystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä, ellei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi lisäaikaa.

Miten se tehdään?

Tuki- ja palvelusuunnitelman laadinta käynnistyy niin, että asiakas ottaa yhteyttä oman kunnan sosiaalityöntekijään ja pyytää palvelusuunnitelman tekemistä. On tärkeää, että asiakas ja hänen perheensä tai läheisensä miettivät jo etukäteen, millaista tukea tai kuntoutusta asiakas kokee tarvitsevansa.

Kunnassa tai erityishuoltopiirissä käytössä oleva palvelusuunnitelmalomake kannattaa pyytää itselle etukäteen tutustuttavaksi ja jäsentämään omia ajatuksia. Palvelusuunnitelman laadinnassa ei pidä hätäillä. Asiakkaan ja hänen läheistensä kannattaa pyytää, että sosiaalityöntekijä tulisi ainakin kerran käymään asiakkaan kotona.

Hyvä palvelusuunnitelma

Hyvässä palvelusuunnitelmassa perehdytään asiakkaan tämänhetkiseen elämäntilanteeseen sellaisena kuin asiakas itse sen kokee. Asiakkaan elämään voi kuulua erilaisia toimintaympäristöjä, kuten koti, päiväkoti, koulu, työpaikka, vapaa-ajan kerhot, isovanhemmat jne., ja kaikki nämä otetaan huomioon. Hyvässä palvelusuunnitelmassa on

  • kuvaus asiakkaan tämänhetkisistä tuki- ja turvaverkoista.
  • kuvaus asiakkaan saamista tuki- ja kuntoutuspalveluista.
  • asiakkaan ja palveluiden antajien arviot siitä, miten nämä palvelut ovat vastanneet asiakkaan tarpeita ja toiveita.

Asiakkaan itsensä määrittelemät tarpeet ja voimavarat

  • Asiakkaan määrittelemät lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet.
  • Asiakkaan ehdotukset siihen, millaista tukea ja millaisia palveluita hän tarvitsee, miten paljon ja millä aikataululla.
  • Asiakkaan oma näkemys siitä, mikä on näiden tärkeys- ja kiireellisyysjärjestys.

Sopimus toteutettavista palveluista ja tukimuodoista

  • Toteutettavat palvelut ja tukimuodot
  • Vastuuhenkilöiden nimeäminen ja heidän yhteystietonsa
  • Päätökset palveluiden toteutumisen seurannasta ja tarkistusajankohdasta
  • Asiakkaan tai hänen edustajansa sekä palveluiden järjestäjän (kunnan) edustajan allekirjoitukset

Hyvään palvelusuunnitelmaan on kirjattu myös asiakkaan lupa siihen, että kopio suunnitelmasta tai jostakin sen osasta voidaan antaa erikseen nimetylle taholle. Myös tietojen luovuttamisen tarkoitus kirjataan. Asiakas vahvistaa luvan allekirjoituksellaan.

Palvelusuunnitelma ja muut asiakkaalle laaditut suunnitelmat

Sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kouluissa tehdään asiakkaille monenlaisia suunnitelmia. Päivähoidossa olevalle vammaiselle lapselle tehdään hoito- ja kuntoutussuunnitelma, keskussairaalassa tehdään kuntoutussuunnitelma. Koulussa olevalle oppilaalle voidaan tehdä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Ryhmäkodissa asuvalle aikuiselle voidaan tehdä oma ohjaus- tai kuntoutussuunnitelma.

Nämä suunnitelmat ohjaavat ammattihenkilöiden toimintaa kunkin asiakkaan kanssa. Yksikään näistä suunnitelmista ei korvaa palvelusuunnitelmaa. Esimerkiksi HOJKS ohjaa opettajaa antamaan lapselle hänen tarpeidensa mukaista opetusta, mutta ei kerro sitä, että koululaisenkin vanhemmat voivat tarvita lapselleen tilapäistä hoitopaikkaa. Palvelusuunnitelma on kokonaissuunnitelma, joka kattaa kaikki elämänalueet. Se on ikään kuin sateenvarjo yksityiskohtaisempien suunnitelmien yllä.

Palveluohjaaja on asiakkaan tai perheen oma yhdyshenkilö

Silloin, kun asiakkaalla on monenlaisia avun, tuen ja kuntoutuksen tarpeita, tarvitaan tukea ja tietoa tarpeiden ja palveluiden yhteen sovittamiseen. Parasta olisi, jos asiakkaalla tai perheellä olisi oman kunnan sosiaalitoimessa oma yhdyshenkilö, palveluohjaaja, jonka kanssa asiakas tai perhe voisi jäsentää tuen ja palveluiden tarvettaan. Palveluohjaaja toimii asiakkaan apuna ja tukena. Tällaista tukea tarvitaan erityisesti elämän siirtymävaiheissa, kun moni asia muuttuu yhtä aikaa. Tällaisia siirtymävaiheita ovat esim. lapsen siirtyminen kotihoidosta päiväkotiin.

Palveluohjaajana voi olla sosiaalityöntekijä, avohoidon ohjaaja tai vaikkapa palveluohjaajan tehtäviin kouluttautunut työpaikan tai ryhmäkodin lähiohjaaja. Tärkeintä on, että asiakas tai perhe luottaa häneen. Siksi palveluohjaajaksi voidaan nimetä vain asiakkaan tai perheen hyväksymä henkilö. Yhdessä asiakkaan kanssa pohditaan, keille kaikille tiedotetaan siitä, kuka toimii asiakkaan tai perheen palveluohjaajana.

Teksti

Heikki Seppälä, Kehitysvammaliitto