Perhehoito

Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä joko hoidettavan omassa kodissa tai perhehoitajan yksityiskodissa.

Perhehoidon järjestäminen tulee toteuttaa hoidettavan edun mukaisessa paikassa.

Perhehoito voi olla:

  • Pitkäaikaista

Pitkäaikaisessa perhehoidossa lapsi, nuori tai aikuinen muuttaa perhekotiin asumaan.

Sosiaalityöntekijä laatii perhehoidossa olevalle kuntoutus- ja palvelusuunnitelman. Kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatiminen edellyttää monialaista arviointia asiakkaan tarpeista. Suunnitelman laatiminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaan, hänen omaisten, perhehoidon vastuutyöntekijän, sosiaalityöntekijän ja muiden asiaan liittyvien asiantuntijoiden kanssa.

  • Lyhytaikaista (määräaikaista)

Lyhytaikaisessa perhehoidossa oleva henkilö ei asu vakituisesti perhekodissa. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan järjestää esimerkiksi omaishoitajan lakisääteisten vapaiden ajaksi.

Lyhytaikaista perhehoitoa käytetään myös vakituisen perhehoitajan lomituksien järjestämisessä. Osavuorokautista perhehoitoa voidaan käyttää esimerkiksi omaishoitajan työssäkäynnin tai vapaan ajaksi.

Lyhytaikaisessa perhehoidossa korostuvat vanhempien ja perhehoitajan avoin ja toimiva vuorovaikutus sekä kasvatuskumppanuus.

  • Perhehoidon antaminen on mahdollista perhehoitajan kodin lisäksi myös hoidettavan kotona.

Lapsen tai nuoren kotona järjestettävä perhehoito voi olla toimivin ratkaisu jos:

  • lapsella on paljon apuvälineitä
  • infektioherkkyyttä
  • joissakin tilanteissa voidaan toimi siten, että perhehoitaja on pari ensimmäistä kertaa lapsen kotona ja sitten siirrytään tilapäishoitoon perhehoitajan kotiin.

Kuka perhehoitoa järjestää?

Vastuu perhehoidon järjestämisestä kuuluu kotikunnalle (Sitä järjestävät mm. erityishuoltopiirit ja erilaiset järjestöt)

Toimeksiantosuhteinen perhehoito:

Perhehoitoa voidaan järjestää perhehoitajan ja kunnan/kuntayhtymän välisellä toimeksiantosopimuksella.

Ammatillinen perhehoito:

kunnan ja yksityisen palveluntuottajan välillä tehtävällä sopimuksella annettava perhehoito.

Perhehoitokodeista saa lisätietoa kuntien ja muiden perhehoitoa järjestävien tahojen nettisivuilta ja perhehoidosta vastaavilta työntekijöiltä.

Kuka voi olla perhehoitaja?

Perhehoitajaksi voidaan perhehoitolain 263/2015 mukaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta.

Perhehoitolain 5§:n mukaan perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva.

Perhekodissa hoidettavien henkilöiden määrästä on säädetty perhehoitolain 7, 8 ja 9 §:ssä.

Perheessä hoidettavan henkilön ja hänen läheistensä osallisuus on turvattava perhehoitoa koskevassa päätöksenteossa ja perhekodin arjessa

Mitä on otettava huomioon?

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Hyvä perhetyö – työryhmä on tarkastellut uuden perhehuoltolain toimeenpanoa tukevia toimenpiteitä sekä lähtökohtia perhehoidon järjestämiselle. (STM 2017:25)

Työryhmän näkemys on, että perhehoidon järjestämisessä tärkeää on:

  • turvata hoidettavan ja hänen läheistensä osallisuus perhehoitoa suunniteltaessa ja perhehoidon aikana.

Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö saa olla riippumatta iästään, kehitystasostaan tai toimintakyvystään mukana tekemässä omaan elämäänsä liittyviä suunnitelmia ja päätöksiä. Hoidettavan tahto ja etu on otettava päätöksissä huomioon. Henkilön osallisuus päätöksenteossa on turvattava esimerkiksi tuetun päätöksenteon avulla.

  • Perhehoidossa on otettava huomioon henkilön henkilökohtaiset ominaisuudet. Ominaisuuksia pitää tukea ja toimia siten, että henkilöllä on todellinen mahdollisuus osallistumiseen. Perhehoidossa olevan henkilön sosiaalisia suhteita pitää vaalia. On esimerkiksi tärkeää huolehtia henkilön ja hänen vanhempiensa, sisarustensa, omaistensa ja muiden läheistensä välisestä yhteydenpidosta, jotta sosiaaliset suhteet säilyvät.

Perhehoitajat ja perhehoitoperheen muut jäsenet voivat tukea omalla toiminnallaan henkilön ja hänen läheistensä osallisuutta. Osallisuuden ja osallistumisen mahdollistaminen ja vahvistaminen asettaa perhehoitajalle osaamisvaatimuksia. Koko perheen yhteenkuuluvuuden osalta on tärkeää huomioida esimerkiksi myös perheessä jo asuvien lasten osallisuus.

Perhekodin olosuhteita ja soveltuvuutta hoidettavalle on arvioitava monialaisesti. Tähän arviointiin osallistuu henkilö itse, hänen vanhempansa / läheisensä, työntekijät ja muut perhehoidossa asuvat.

Lisätietoa 

Valtakunnallinen toimeksiantosuhteisen perhehoidon
asiantuntijajärjestö sekä perhehoitajien alueellisten jäsenyhdistysten
kattojärjestö.

Perhehoitoliitto järjestää KeVa -ennakkovalmennuksen
kouluttajakoulutuksen sekä vastaa valmennusmateriaalista.

Lähteet:

Perhehoitolaki 263/2015

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja 2017:25

Tekstin laatimisessa konsultoitu: Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto (2018)