Perhehoito

Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä joko hoidettavan omassa kodissa tai kodin ulkopuolella yksityiskodissa.

Uusi perhehoitolaki tuli voimaan 1.4.2015. Lain tavoitteena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen hoito. Lakimuutosten myötä perhehoidon antaminen on mahdollista perhehoitajan kodin lisäksi myös hoidettavan kotona. Perhehoidon järjestämisen tulee perustua hoidettavan tarpeisiin ja se tulee järjestää hoidettavan edun mukaisessa paikassa.

Uuden lain erityisenä tavoitteena on parantaa vanhusten ja vammaisten perhehoidon asemaa.

Sopimuksen perhehoidosta tekee kunta. Uusi laki mahdollistaa kaksi toisistaan poikkeavaa tapaa toteuttaa perhehoito: toimeksiantosopimus kunnan tai kuntayhtymän ja perhehoitajan välillä sekä kunnan ja yksityisen palveluntuottajan välillä tehtävä sopimus perhehoidon järjestämisestä. Sijoittajakunta valvoo tekemiensä sijoitusten toteutumista perhehoitolain mukaisesti.

Kunta tai kuntayhtymä tekee perhehoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen, jossa määritellään muun muassa perhehoitajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus, perhehoidossa olevan henkilöt oikeudet ja tukitoimet sekä perhehoitajan oikeus vapaaseen. Sosiaalityöntekijä laatii pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle kuntoutus- ja palvelusuunnitelman.

Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Lyhytaikaisesta perhehoidosta voidaan periä korvaus hoidosta ja ylläpidosta.

Perhehoitokodeista voi tiedustella oman kunnan sosiaalitoimistosta tai erityishuoltopiirin kuntayhtymästä.

Perhehoitoa järjestävät muun muassa kunnat, erityishuoltopiirit ja erilaiset järjestöt. Vastuu hoidon järjestämisestä kuuluu kotikunnalle.

Hoito perustuu sosiaalihuoltolakiin, perhehoitajalakiin ja asetukseen perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksista.

Kuka voi olla perhehoitaja?

Perhehoitajaksi voidaan perhehoitolain 263/2015 mukaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta.

Perhehoitolain 5§:n mukaan perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva.

Perhekodissa hoidettavien henkilöiden määrästä on säädetty uuden perhehoitolain 7, 8 ja 9 §:ssä.

Sijaisperhe ja perhesijoitus

Lapsi tarvitsee sijaisperheen silloin, kun hän ei voi elää omien vanhempiensa kanssa. Lasten sijaishuollosta vastaavat sijaisperheet tai lastenkodit. Sijaishuolto on lastensuojelullinen toimenpide ja siitä määrätään lastesuojelulaissa. Sijaisperheet voivat hoitaa myös kehitysvammaisia lapsia, jos heidän vanhempansa eivät itse kykene pitämään huolta lapsestaan. Sosiaalityöntekijät voivat tehdä silloin perhesijoituksen.

Tukiperhe

Tukiperhetoiminta on ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Ennaltaehkäisevää toimintaa on myös esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry lomaperhetoiminta ja vapaaehtoistyö. Tukiperhetoiminta on lastensuojelullinen toimenpide. Tukiperheessä lapsi voi viettää viikonloppuja sopimuksen mukaan ja lomien aikana pidempiäkin jaksoja. Tukiperhetoiminnasta vastaavat viime kädessä kunnan sosiaaliyöntekijä.

Lisätietoa