Puheeksi ottaminen

Seksuaalisuuteen saattaa liittyä vaikeitakin asioita, kuten julkinen masturbaatio, hyväksikäyttö tai naivi prostituutio, joista puhuminen saattaa olla perin hankalaa.

Työntekijöiden velvollisuuksiin kuitenkin kuuluu myös purkaa ja selvittää yhdessä kehitysvammaisen henkilön kanssa myös ehkä vaikeaksikin koettuja asioita. Ensin on aina hyvä muistaa: 

  • Mikä on ongelma?
  • Kenen ongelma se on?
  • Mitä voisi tehdä että ongelma muuttuisi pahemmaksi?
  • Mitä tapahtuisi jos ongelma kuin taikaiskusta katoaisi?
  • Onko vielä jotain mitä voit yrittää ratkaistaksesi ongelman?

Kun kehitysvammaisen henkilön kanssa aletaan purkaa ongelmaa, on hyvä käyttää monenlaisia välineitä, jotta asiaan saadaan selkoa. Näitä välineitä voivat olla esimerkiksi selkokielinen vuorovaikutus, piirtäminen ja kuvat.

Puheeksi ottamisen askeleet

Puuttumisessa keskeistä on puhuminen suoraan asianomaiselle henkilölle, eikä esimerkiksi vanhemmille. Tapahtuneeseen puututtaessa kerrotaan omista havannoista. Havaintojen on hyvä olla mahdollisimman konkreettisia ja perustua totuuteen. Puheeksiotossa ei saa esittää arvailuja. Puheeksiottamisen järjestys

  1. Luottamus (rauhallinen ilmapiiri, ei syyttävä eikä syyllistävä asenne)
  2. Huomio (todellinen, vakava kohtaaminen, jossa kuunnellaan asiakasta, asiakaskeskeisyys)
  3. Toiminta (tosiasiat kaunistelematta esille pelkäämättä asiakkaan reaktiota)
  4. Tarttuminen itsemäärämisoikeiden alaisiin asioihin (rahan käyttö, liikkumisrajoitukset, tehtävät selkeät sopimukset)
  5. Rehellisyys (toimitaan suoraan asiakkaan kanssa, ei pelkästään välillisesti esimerkiksi omaisten kautta)

(Kaavio: Viimeiseen centtiin, Vaalijalan ja Tyynelan työryhmät)