Senioriklubi-toimintamalli

 Mikä on senioriklubi?

Senioriklubitoiminta on ikääntyvien kehitysvammaisten henkilöiden vireyttä, elämänlaatua ja toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toimintamalli. Senioriklubin keskeisinä toimintamuotoina ovat säännölliset klubitapaamiset sekä klubilaisen päivittäisen omaehtoisen fyysisen aktiivisuuden tukeminen ja lisääminen. Klubitapaamisissa harrastetaan yhdessä liikuntaa ja keskustellaan erilaisista terveyteen, kuntoiluun ja elämäntapoihin liittyvistä aiheista.

Senioriklubin tavoitteena on ylläpitää tai edistää klubilaisten toimintakykyä liikunnallisen toiminnan avulla. Klubilaisia aktivoidaan säännölliseen liikuntaan myös senioriklubitoiminnan ulkopuolella. Klubilaiset tutustuvat uusiin liikunta- ja kuntoilumuotoihin ja tavoitteena on löytää kullekin klubilaiselle parhaiten soveltuvia liikuntamuotoja.

Senioriklubin toimintamalli perustuu terveysliikuntaan

Senioriklubitoiminnassa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä terveysliikunnan eettisiä periaatteita. Terveysliikunta tuottaa terveyttä hyvällä hyötysuhteella vähäisin vaaroin. Ohjatussa terveysliikunnassa pyritään senioriklubilaisen fyysisen toimintakyvyn harjoittamisen lisäksi vaikuttamaan osallistujan psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn.

Laadukkaasti toteutettuna ikääntyneille kehitysvammaisille suunnattu terveysliikunta on monipuolista ja turvallista, se kehittää toimintakykyä, kannustaa itsenäisyyteen, tukee oma-aloitteisuutta ja tuottaa hyvää mieltä. Toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä liikunta on päivittäin toistuvaa, säännöllistä, monipuolista, riittävästi kuormittavaa ja yksilön taidot sekä toimintakyvyn huomioon ottavaa turvallista liikuntaa.

Kuka voi perustaa Senioriklubin?

Senioriklubi on testattu, strukturoitu toimintamalli ja se on otettavissa käyttöön erilaisissa ikääntyville kehitysvammaisille henkilöille tai muille vastaaville ryhmille palveluja tuottavissa organisaatioissa tai yhteisöissä.

Senioriklubitoimintaa voivat toteuttaa kehitysvammaisille palveluja tuottavat julkiset organisaatiot kuten erityishuoltopiiri, kaupunki tai kunta ja muut julkiset toimijat, esimerkiksi kaupungin tai kunnan liikuntatoimi. Myös jokin muu taho kuten esimerkiksi paikallinen tukiyhdistys, urheiluseura, omaiset, yksityinen kuntoutus- tai hoitolaitos jne., voi järjestää tällaista toimintaa ikääntyneille kehitysvammaisille henkilöille.

Onnistuneen senioriklubin avaimet

Avainasemassa senioriklubitoiminnan onnistumiselle ovat asiasta innostuneet ja aktiiviset klubiohjaajat, jotka saavat myös klubilaiset innostumaan. Klubiohjaajilla on oltava käytössään riittävät resurssit esimerkiksi riittävästi työaikaa klubitoimintaan.

Senioriklubitoiminnan onnistumisen edellytyksenä on järjestävän organisaation, etenkin sen johdon, sitoutuminen senioriklubitoimintaan ja lähiesimiesten tuki klubiohjaajille. Onnistuakseen senioriklubitoiminta vaatii myös verkostoja, joissa on aktiivisia ja innokkaita toimijoita jotka voivat eri tavoin tukea klubitoimintaa ja auttaa sen kehittämisessä. Senioriklubitoimintaa järjestävän tahon olisi hyvä priorisoida olemassa olevia resurssejaan, sillä luultavasti lisähenkilökuntaa tai määrärahoja klubitoimintaan ei ole käytettävissä. Toimijoiden on hyvä käydä yhdessä yleistä arvokeskustelua siitä, mihin resursseja käytetään, jotta asiakkaat saavat parhaan mahdollisen hoidon ja kuntoutuksen.

Lisää tietoa Senioriklubiohjaajan oppaasta

Senioriklubi-toimintamalli on kuvattu Senioriklubin ohjaajan oppaassa, joka on tilattavissa Kehitysvammaliitosta. Toimintamallin lisäksi oppaassa on tietoa kehitysvammaisten ihmisten ikääntymisestä, toimintakyvystä ja liikunnasta sekä ohjeita, ideoita ja työvälineitä senioriklubitoiminnan käynnistämiseen, käytännön klubitoiminnan toteuttamiseen ja toiminnan arviointiin.

Osa toimintamallin työvälineiksi tarkoitetuista lomakkeista on koottu senioriklubilaisen vihkoon. Vihko toimii sekä klubilaisen liikuntaharrastuksen suunnittelun ja seurannan välineenä että tiedonkulun välineenä klubin ja kodin välillä. Vihko sisältää selkokielisen esitteen senioriklubitoiminnasta sekä lomakkeita senioriklubin sääntöjen kirjaamiseen, klubilaisen sosiaalisen verkoston kartoittamiseen, kuntokaverisopimuksen tekemiseen ja klubilaisen liikunnan suunnitteluun ja seurantaan. Koko vihon sijasta voit myös ladata pelkästään liikunnan seuraamiseen ja kunnon testaamiseen tarkoitetut lomakkeet.

Lisätietoa 

Kirjallisuutta:

  • Järveläinen, Vesala, Numminen ja Ainali (2005). Senioriklubiohjaajan opas. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry.