Syrjinnän muodot

Yhdenvertaisuuslaki kattaa laajasti erilaiset syrjintäperusteet. Syrjinnällä tarkoitetaan välitöntä ja välillistä syrjintää sekä häirintää, kohtuullisten mukautusten epäämistä ja ohjetta tai käskyä syrjiä. Syrjintäkielto pitää sisällään myös ns. olettamaan perustuvan syrjinnän ja ns. läheissyrjinnän.

Syrjintä kaikissa muodoissaan on kielletty.

Välitön syrjintä. Henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdel­laan tai kohdeltaisiin vastaavassa tilanteessa. Esim. yksilöä tai ryhmää kohdellaan eri tavoin työpaikalla. Epäsuotuisalla kohtelulla tarkoitetaan sellaista menettelyä (teko, laiminlyönti), jolla menettelyn kohde asetetaan muihin nähden huonompaan asemaan. Käytännössä tämä voi olla rajoitusten, vaatimusten tai velvoitteiden asettamista vain tietylle henkilölle tai henkilöryhmälle, tai esimerkiksi jonkin yleisesti saatavilla olevan etuuden, palvelun tai oikeuden epäämistä tai rajoittamista.

Välillinen syrjintä. Näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö, joka saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan. Välillisen syrjinnän kriteerit eivät kuitenkaan täyty, jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite, jonka saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat tarpeellisia ja asianmukaisia. Käytännössä välillinen syrjintä tarkoittaa usein sitä, että johonkin tiettyyn ryhmään kuuluvien henkilöiden on tosiasiassa muita vaikeampi täyttää jokin asetettu edellytys. Kyse voi olla myös siitä, että valitulla toteutustavalla on kielteisiä vaikutuksia nimenomaan ja vain tiettyyn ryhmään kuuluville henkilöille. Esim. rekrytointivaiheessa hakijalta edellytetään täydellistä suo­men kielen taitoa, vaikka se ei ole työn tekemisen kannalta välttämätöntä.

Häirintä. Ihmisarvoa loukkaavaa käyttäytymistä, joka liittyy johonkin kiellettyyn syrjintäperusteeseen. Henkilön ihmisarvon loukkaamista siten, että luo­daan esim. uhkaava, vihamielinen, halventava tai nöyryyttävä ilmapiiri.

Kohtuullisten mukautusten epääminen. Vammaisten henkilöiden yhdenvertainen kohtelu työssä ja palvelujen saajina ei toteudu kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi. Vammaisen henkilön tarvitsemat kohtuulliset mukautukset eivät saa vaikuttaa työhönottopäätökseen tai työntekoon. Vammaisella henkilöllä on oltava mahdollisuus saada tavara tai palvelu muihin nähden yhdenvertaisin ehdoin.

Ohje tai käsky syrjiä. Toimivaltaan tai asemaan perustuen annettu opastus, toimintaohje tai velvoite, jonka tavoitteena on aikaansaada syrjintää. Työnantaja tai esimies ei saa määrä­tä työntekijöitä toimimaan syrjivästi, esim. kieltää palkkaamasta tiettyyn et­niseen ryhmään kuuluvaa henkilöä.

Olettamaan perustuva syrjintä. Syrjintäkiellon soveltamisen kannalta on merkityksetöntä, onko henkilöä syrjitty hänen todellisen tai oletetun ominaisuutensa perusteella. Teko voi olla syrjintäkiellon vastainen silloinkin, kun tekijä erehtyy esim. henkilön alkuperästä, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Tällöin puhutaan olettamaan perustuvasta syrjinnästä.

Olettamaan perustuva syrjintä. Syrjintäkiellon soveltamisen kannalta on ei ole merkitystä sillä, onko henkilöä syrjitty hänen todellisen tai oletetun ominaisuutensa perusteella.

Läheissyrjintä. Ketään ei saa asettaa epäedulliseen asemaan sen vuoksi, että hän on esim. etniseen vähemmistöön kuuluvan tai vammaisen henkilön läheinen. Ketään ei myöskään saa syrjiä sen perusteella, kenet hän tuntee, kenen ystävä, läheinen, sukulainen tai perheenjäsen hän on.