Tarvitseeko ruoan kuljetuksesta maksaa?

Kysymys 

Hei,

Kehitysvammainen iäkäs ihminen asuu yksin ja kotipalvelu käy hänen luonaan päivittäin. Hän on käynyt tähän asti syömässä itsenäisesti puolen kilometrin päässä palvelukeskuksen ruokalassa. Nyt kun hänen liikkumisensa on mennyt huonoksi niin ruoka kuljetetaan hänelle kotiin.

Kysynkin nyt, että täytyykö hänen maksaa nyt ruoan kuljetuksestakin vai pelkästään ruoasta? Hänen huono liikkumisensa johtuu nyt polven nivelrikosta, jota ei pystytä operoimaan.

Vastaus 

Hei,

Se, millaista maksua kotiin kuljetettavasta ateriasta voidaan periä, määräytyy sillä perusteella, mistä palvelusta tilanteessa on kyse. Jos henkilö saa erityishuoltona asumisen yhtenä tukipalveluna aterioita kotiin, kyseessä on tilanne, jossa asiakkaalta voidaan periä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 4 §:n 2 momentin mukainen ylläpitomaksu. Koska ylläpidon on katsottu sisältävän vain kustannuksia, jotka aiheutuvat henkilön vammasta riippumatta, maksuun ei tällöin saa sisältyä vamman johdosta tarvittavan palvelun osuutta. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on kuitenkin tulkinnut, että aterioiden kohtuulliset valmistamis-, säilyttämis- tai kuljettamiskustannukset eivät ole tällaista maksutonta palvelun osuutta. Tällöin kyse olisi ilmeisesti KHO:nkin mukaan henkilökunnan työn osalta maksuttomasta erityishuollon palvelusta, kun henkilökunta osana asiakkaalle myönnettyä erityishuollon palvelua auttaa asiakasta tämän omien aterioiden valmistamisessa.

Jos sen sijaan itsenäisesti asuva kehitysvammainen henkilö alkaa ikääntyessään iän tuomien vaivojen vuoksi tarvita aterioita kotiin kuljetettuina, ateriapalvelu on voitu myöntää hänelle sosiaalihuoltolain perusteella. Tällöin kunnalla on erityishuollon palveluita laajempi harkintavalta maksun suuruuden osalta. Perittävä maksu tosin saa asiakasmaksulain 2 §:n mukaisesti olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Kunnan harkintavaltaa rajoittavat myös esimerkiksi hallinnon yleiset oikeusperiaatteet kuten yhdenvertaisuusperiaate, joka velvoittaa tasapuoliseen kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen.

Jos iäkäs kehitysvammainen henkilö kuitenkin tarvitsee ateriapalvelua nimenomaan vammansa vuoksi eikä iästä johtuvien sairauksien tms. rajoitteiden vuoksi, hänellä tulisi olla oikeus saada se erityishuoltona, jos palvelu erityishuoltona järjestettynä olisi hänelle edullisempi.

Ystävällisin terveisin,

Tanja Salisma
lakimies
Kehitysvammaisten Tukiliitto