Verikokeet
Veren hemoglobiinia seurataan säännöllisin väliajoin. Tarkoituksena on löytää ne äidit, joilla on anemia.
Hemoglobiinin tulisi Stakesin suositusten mukaan olla yli 110 g/l ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana ja 100 g/l toisen raskauskolmanneksen aikana. Jos alkuraskauden hemoglobiinitaso on matala, aloitetaan rautalääkitys 12. raskausviikon jälkeen.
Riittävä raudan saanti on tärkeää raskauden aikana. Rautaa saa liharuoista, kokojyväviljatuotteista ja erityisesti rukiista, sekä vihreistä vihanneksista, kuten esimerksiksi pinaatista.
Rautalääkitys aloitetaan tarvittaessa neuvolan ohjeiden mukaan toisen raskauskolmanneksen aikana. Tänä ajankohtana tapahtuva hemoglobiinin lasku on normaalia. Rautalääkitystä tarvitaan usein siksi, että voidaan turvata riittävä hemoglobiinitaso loppuraskauden ja synnytyksen ajaksi.
Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana rautalääkitystä ei yleensä aloiteta, koska rauta saattaa lisätä alkuraskauden närästystä ja pahoinvointia.
Infektioseulonnat
Neuvolassa seulotaan äidin suostumuksella muutamia infektiotauteja eli tartuntatauteja. Tällaisia ovat Hiv, B-hepatiitti sekä kuppa eli syfilis. Tauteja seulotaan, koska taudin siirtyminen äidiltä sikiölle voidaan useimmissa tapauksissa ehkäistä ja äiti saa tarvitsemaansa hoitoa.
Muita tartuntatauteja ei neuvoloissa rutiininomaisesti seulota. Jos odottava äiti epäilee saaneensa jonkin muun tartunnan esimerkiksi muita hepatiitteja, toksoplasmoosin, vihurirokon, parvorokon tai listerioosin, on siitä hyvä kertoa neuvolassa.
Infektioseulonnan verinäytteet tutkitaan keskitetysti Kansanterveyslaitoksella (KTL). Näytteenoton yhteydessä kysytään lupaa verinäytteen säilyttämiseen. Säilöttyä näytettä käytetään hyväksi tutkimustyössä, jota Kansanterveyslaitos tekee väestön terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Säilöttyä näytettä voidaan tarvittaessa käyttää äidin jatkotutkimuksiin.