Toimintakykyä ylläpitävä työote

Ikäihmisten hoitoa koskevat laatusuositukset

Sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteena on ikääntyneen väestön toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Ikäihmisten hoitoa koskevien laatusuositusten mukaan hoidon ja hoivan tulee perustua kaikkien toimijoiden kuntoutumista edistävään työotteeseen.

Mitä on kuntoutumista edistävä työote?

Kuntoutumista edistävän työotteen tavoitteena on tukea ja edistää liikkumis- ja toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, omatoimisuutta ja elämänhallintaa hyvinvoinnin ja mielekkään elämän edellytysten parantamiseksi. Ihminen nähdään aktiivisena toimijana.

Perustana ovat kuntoutujan ja hänen lähiympäristönsä voimavarat ja niiden hyödyntäminen. Mitä enemmän ihminen käyttää voimavarojaan, sitä motivoituneemmin hän ponnistelee kuntoutumisensa hyväksi ja arjesta selviytymiseksi.

Kuntouttavan työotteen käsite korostaa niin koti- kuin laitoshoidossakin jokaisen arkipäivän tilanteen toteuttamista asiakkaan toimintakyvyn ja voimavarat huomioon ottavalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakas tekee itse kaiken sen mihin pystyy työntekijän toimiessa tilanteiden ohjaajana ja asiakkaan motivoijana. Kuntoutumista edistävä työote on

  • asiakaslähtöistä
  • fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen aktiivisuuteen kannustavaa
  • innostavaa
  • rohkaisevaa.

Ikääntymisen vaikutukset yksilön aktiivisuuteen

Ikääntyessä toimintakyky rajoittuu ja mahdollisuus tehdä toiminnallisia valintoja vähenee. Ammattihenkilön tehtävänä on yhdessä kuntoutujan ja hänen läheistensä kanssa pyrkiä vähentämään toimintakykyä rajoittavia esteitä ja tarjota vaihtoehtoja ja uusia mahdollisuuksia. Kuntoutumista edistävä työote on yksi mahdollisuus ylläpitää kuntoutujan mahdollisuuksia aktiivisiin, omiin valintoihin.

Miten kuntoutumista edistävän työotteen voi ottaa käyttöön?

Ammattihenkilön työote heijastaa hänen käsityksiään omaan ammattiinsa sisältyvistä tehtävistä, ihmisen ikääntymisestä, terveydestä ja toimintakyvystä. Kuntoutumista edistävän työotteen hallinta edellyttää aikaisempien työtapojen kriittistä uudelleenarviointia, työntekijän omien asenteiden ja arvojen, ajattelun ja kiinnostuksen kehittymistä sekä moniammatillisen työn organisointia. Keskeistä on ammattihenkilöiden, kuntoutujan ja hänen läheistensä välinen yhteistyö sekä yhteisiin toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiin sitoutuminen.

Kehitysvammaisten henkilöiden ikääntyminen ja kuntoutumista edistävät työkäytännöt

Kehitysvammatyössä kuntouttavilla ja toimintakykyä ylläpitävillä työkäytännöillä on pitkät perinteet. Meillä ei kuitenkaan ole tarkkaa käsitystä siitä, miten kehitysvammaisten henkilöiden ikääntyminen vaikuttaa näiden periaatteiden noudattamiseen ja hoitotyön sekä kuntouttavan työotteen toteuttamiseen.

Ikääntyvien kehitysvammaisten tukiprojektissa kartoitettiin ikääntyvien ja ikääntyneiden kehitysvammaisten henkilöiden palveluita Suomessa. Tutkimukseen pyydettiin vastauksia kaikilta erityishuoltopiireiltä ja kuntayhtymiltä, 14 suurimmalta kaupungilta ja yhdeltä suurelta yksityiseltä palveluntuottajalta. Vastaajina toimivat sekä organisaatioiden johtoa edustavat henkilöt että työntekijät.

Tutkimuksessa kysyttiin kuntoutumista edistävien työkäytäntöjen käyttämisestä. 90 % organisaatiolomakkeen vastaajista raportoi kuntouttavat työkäytännöt osaksi organisaationsa hoitoideologiaa. Sekä organisaation että henkilöstön edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin kuntouttavat työkäytännöt toteutuvat jokapäiväisessä työssä. Molemmissa ryhmissä raportoitiin kuntouttavien työkäytäntöjen toteutuvan keskimäärin kohtalaisen hyvin.

Kun vastaajilta kysyttiin, mitkä tekijät estävät kuntoutumista ylläpitävien työkäytäntöjen käyttämistä ja onnistumista ikääntyvien/ikääntyneiden kehitysvammaisten henkilöiden hoidossa, he raportoivat tärkeimpinä syinä resurssien niukkuuden. Myös se, että asiakkaat ovat liian erilaisia ja ryhmät hyvin heterogeenisiä vaikeutti vastaajien mukaan kuntouttavien työkäytäntöjen toteuttamista. Kun taas kysyttiin, mitkä tekijät edistävät kuntoutumista ylläpitävien työkäytäntöjen soveltamista ikääntyneiden kehitysvammaisten hoitotyöhön, vastaajat raportoivat tärkeimpinä tekijöinä koulutuksen, ammattitaidon, työntekijöiden sitoutumisen ja motivaatioon.

Tulevaisuuden haasteena kehitysvammatyössä tullee olemaan kuntoutumista ylläpitävän työotteen soveltaminen yhä vanhempiin henkilöihin ja yhä kokonaisvaltaisemmalla tavalla.

Teksti: TtL Oili Harri-Lehtonen, Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry, PsT Heli Numminen, Kehitysvammaliitto, PsM Hannu Vesala, Kehitysvammaliitto, 2006

Lisätietoa 

Kirjallisuutta:

  • Numminen, Vesala, Ainali & Järveläinen (2005). Ikääntyminen haasteena kehitysvammapalveluille. Kotu-raportteja, 6. Helsinki: Kehitysvammaliitto.
  • Raitanen, A. (1997). Kuntouttava työote vanhustyössä. Kuntoutus, 20(4), 47-52.
  • Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto (2001). Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita Nro 2001:4). Helsinki: Tekijät.
  • Voutilainen, P., Vaarama, M., Backman, K., Paasivaara L., Eloniemi-Sulkava, U. & Finne-Soveri, H. (2002). Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu: Opas laatuun. (Oppaita Nro 49). Helsinki: Stakes.